virtuaalihevonen, a sim game horse
Marilyn Monsoon "Martta"
Englantilainen täysiverinen, tamma 164cm, rautiaankimo lsi oej ksk otj vsk vtj skksk 7v, ikääntyy satunnaisesti s. 07.02.2014 (4v 07.03.2014) Rekisterinumero VH14-006-0239 Kasvattaja mori-mori (VRL-11325) Omistaja mori-mori (VRL-11325) Kenttäpainotus; va B / 140cm / 130cm (CIC3) |
Martta, virallisemmin Marilyn Monsoon, on meidän tallin Martta Tantta Tankero. Voisimpa kertoa tamman perineen isältään värinsä lisäksi ne kuuluisat "parhaat puolet", mutta kun ei - emältä peritty mielenkiinnon puute yhdistettynä isältä ylijäämälahjoituksena saatuun, no, urpouteen, tekee Martasta vähintäänkin mielenkiintoisen (not) persoonan. Nimestään huolimatta tamma on ihan hlvetin kaukana sekä Marilyn Monroesta että Marilyn Mansonista.
Hoidokkina Martta on ehdottomasti parhaimmasta päästä, tammaa ei voisi vähempää kiinnostaa heiluuko sen vieressä yksi vaiko seitsemän ala-asteikäistä, kikattelevaa heppahöperöä pinkkeine Pollux-harjoineen. Täysiveristä voi hoitaa ihan kuka tahansa ihan miten päin tahansa, eikä paikankaan ole niin väliä - urpo kun on, niin Martta on kotonaan vaikka keskellä konehallia. Kaikki hoitotoimenpiteet harjauksesta klippaamiseen, pesemisestä letitykseen sekä eläinlääkärin ja kengittäjän visiitteihin sujuvat samalla, mielenkiinnottomalla rutiinilla; Marttaa ei kiinnosta, Martta ei reagoi. Tamma ottaa kuolaimet suuhun nätisti eikä pullistele satulavyötä kiristettäessä, eikä sen puoleen sano juuta tai jaata pinteleihin tai suojiin. Ainoastaan kuljetussuojat ovat jännä asia, nekin vain takasissa. Kun Martta saa kuljetussuojat jalkoihinsa ensimmäiset viisi metriä kävellään jalat harallaan kuin mikäkin humalainen ankka.
Martan taluttaminen on yhtä mielekästä kuin kivireen kiskominen. Kauraämpärin rahina sekä toisessa kädessä mukana kulkeva juoksutuspiiska saavat talutettaessa perässä vedettävään tammaan kuitenkin kummasti eloa. Ilman apuvälineitä täysiverinen on tuskaisen hidas talutettava, joten ne kaurat ja juoksutuspiiska otetaan suosiolla mukaan (vaikkei Martta piiskaa komentamistarkoitukseen kaipaakaan, vain heräämiseen). Lastaus sujuu vähän ripeämmin, mutta vain, jos tamma tietää trailerissa / rekassa olevan heiniä ja kauraa tarjolla. Matkustaminen kiinnostaa hevosta yhtä paljon kuin kaikki muukin - hyvin vähän, jos ollenkaan - mutta jos ruoka pääsee loppumaan, niin Martta alkaa potkia seiniä.
Kotikentällä Marttaan tulee eloa yhtä paljon kuin naapurin pojan mopoon talviaamuna. Alusta asti tahmeasti liikkuva tamma ei anna mitään ilmaiseksi, eikä oikeastaan muutenkaan. Täysiveriverestä ei näy vilaustakaan kun laiskanletkeästi eteenpäin hölskyttelevä tamma esittelee etäisesti laukkaa muistuttavaa askellajia ja pudottaa puomin alle metristä. Jos en olisi varma, että kyse on täysiverisestä, epäilisin ylikasvanutta muulia tai vastaavaa aktiivisuuden multihuipentumaa.
Kimo on laiska, tahmea kouluratsu, eikä välttämättä saa aikaiseksi tunnistettavaa pohkeenväistöä. Tamma on reipas kuin mummo lumessa ja meinaa kaatua mutkissa, kun vauhti ei vain riitä. Mikäli mahdollista, Martta oikoo mutkissa ja menee aina sieltä, mistä aita on kaatunut, ja yleensä mokoma vielä onnistuu. Martta on mestari huomaamaan ihmisistä, missä asioissa voi lipsua ilman, että ratsastaja edes tajuaa. Kotikentällä Martta on vaikea ratsastaa muotoon tai peräänantoon, joten yleensä kukaan ei edes yritä - kunhan tamman saa ravaamaan ja laukkaamaan muutenkin, kuin käsijarru päällä.
Vaikka Martta rakastaakin hyppäämistä se ei millään tavalla tule ilmi kotona. Osaava, hyvällä tekniikalla hyppäävä täysiverinen koluuttelee ja pudottelee puomeja jatkuvasti kun ei viitsi nostaa kinttujaan tai panna parastaan tutuissa ympyröissä. Martalla olisi hyvin säädeltävä, pyöreä ja etenevä laukka, hyvä ratatekninen osaaminen ja mitähän vielä, mutta niitä ei saa kaivettua esille kuin kilpailuissa. Kotona hyppääminen on epätoivoista räpellystä, joka tuo mieleen ratsastuskoulujen aloittelijaryhmän ensimmäiset kavalettikokeilut.
Maastossa tamma on hivenen virkumpi, muttei yhtään työteliäämpi. Martta rakastaa maastoilua, etenkin maastoesteitä, mutta ilman yleisöä täysiverinen ei suuremmin vaivaudu tekemään mitään. Maastoesteet tamma ottaa sen verran vakavasti, että hyppää ne kunnolla löysän laukan ja vetelän sinne päin -hypyn sijaan, mutta siinä se. Yleensä ratsastaja on hikisempi kuin hevonen, kun treeni on ohi.
Kisoissa kimo muistuttaa erehdyttävän paljon isäänsä. Kotikentän laiskiaisesta tulee pörhäkkä, esiintymishaluinen ja näyttävä ratsu - ainakin maastoesteillä. Koulu- ja rataesteradoilla Martan esiintymishalu vaihtelee, ja tuntuu olevan sidoksissa kisojen kokoon. Pikkukisat jossain puskassa pienellä yleisömäärällä eivät saa täysiveriseen mitään eloa, isommissa kisoissa Martta esiintyy edukseen, on hereillä ja tekee todella hyvää jälkeä. Ikävä kyllä pörhäköityessään tammasta tulee ärsyttävä steppailija ja kiljukaula, joka saattaa intoutua tanssahtelemaan kahdella jalalla keskellä käsihevosaluetta. Martta ei kuitenkaan koskaan pure, kiilaa, ala rynnimään tai potki ihmisiä tai muita hevosia, pystyynhyppiminen liiaksi innostuessaan on tamman ainoa paha tapa.
Maastoesteillä tammaan tulee kummasti eloa - pitkät laukkapätkät, erikoisesteet sekä hurraava yleisö tuntuvat tekevän tehtävänsä. Martta on parhaimmillaan kenttäkisojen maastoesteosuuksilla, joilla tamma tekee aina huomattavasti parempaa tulosta kuin muissa osakokeissa tai kotikentällä ikinä. Kimo rakastaa maastoilua muutenkin, samoin hyppäämistä, ja nämä kaksi asaa yhdistettynä ja yleisöllä höystettynä tekevät Martasta verrattoman kenttäratsun.
Hoidokkina Martta on ehdottomasti parhaimmasta päästä, tammaa ei voisi vähempää kiinnostaa heiluuko sen vieressä yksi vaiko seitsemän ala-asteikäistä, kikattelevaa heppahöperöä pinkkeine Pollux-harjoineen. Täysiveristä voi hoitaa ihan kuka tahansa ihan miten päin tahansa, eikä paikankaan ole niin väliä - urpo kun on, niin Martta on kotonaan vaikka keskellä konehallia. Kaikki hoitotoimenpiteet harjauksesta klippaamiseen, pesemisestä letitykseen sekä eläinlääkärin ja kengittäjän visiitteihin sujuvat samalla, mielenkiinnottomalla rutiinilla; Marttaa ei kiinnosta, Martta ei reagoi. Tamma ottaa kuolaimet suuhun nätisti eikä pullistele satulavyötä kiristettäessä, eikä sen puoleen sano juuta tai jaata pinteleihin tai suojiin. Ainoastaan kuljetussuojat ovat jännä asia, nekin vain takasissa. Kun Martta saa kuljetussuojat jalkoihinsa ensimmäiset viisi metriä kävellään jalat harallaan kuin mikäkin humalainen ankka.
Martan taluttaminen on yhtä mielekästä kuin kivireen kiskominen. Kauraämpärin rahina sekä toisessa kädessä mukana kulkeva juoksutuspiiska saavat talutettaessa perässä vedettävään tammaan kuitenkin kummasti eloa. Ilman apuvälineitä täysiverinen on tuskaisen hidas talutettava, joten ne kaurat ja juoksutuspiiska otetaan suosiolla mukaan (vaikkei Martta piiskaa komentamistarkoitukseen kaipaakaan, vain heräämiseen). Lastaus sujuu vähän ripeämmin, mutta vain, jos tamma tietää trailerissa / rekassa olevan heiniä ja kauraa tarjolla. Matkustaminen kiinnostaa hevosta yhtä paljon kuin kaikki muukin - hyvin vähän, jos ollenkaan - mutta jos ruoka pääsee loppumaan, niin Martta alkaa potkia seiniä.
Kotikentällä Marttaan tulee eloa yhtä paljon kuin naapurin pojan mopoon talviaamuna. Alusta asti tahmeasti liikkuva tamma ei anna mitään ilmaiseksi, eikä oikeastaan muutenkaan. Täysiveriverestä ei näy vilaustakaan kun laiskanletkeästi eteenpäin hölskyttelevä tamma esittelee etäisesti laukkaa muistuttavaa askellajia ja pudottaa puomin alle metristä. Jos en olisi varma, että kyse on täysiverisestä, epäilisin ylikasvanutta muulia tai vastaavaa aktiivisuuden multihuipentumaa.
Kimo on laiska, tahmea kouluratsu, eikä välttämättä saa aikaiseksi tunnistettavaa pohkeenväistöä. Tamma on reipas kuin mummo lumessa ja meinaa kaatua mutkissa, kun vauhti ei vain riitä. Mikäli mahdollista, Martta oikoo mutkissa ja menee aina sieltä, mistä aita on kaatunut, ja yleensä mokoma vielä onnistuu. Martta on mestari huomaamaan ihmisistä, missä asioissa voi lipsua ilman, että ratsastaja edes tajuaa. Kotikentällä Martta on vaikea ratsastaa muotoon tai peräänantoon, joten yleensä kukaan ei edes yritä - kunhan tamman saa ravaamaan ja laukkaamaan muutenkin, kuin käsijarru päällä.
Vaikka Martta rakastaakin hyppäämistä se ei millään tavalla tule ilmi kotona. Osaava, hyvällä tekniikalla hyppäävä täysiverinen koluuttelee ja pudottelee puomeja jatkuvasti kun ei viitsi nostaa kinttujaan tai panna parastaan tutuissa ympyröissä. Martalla olisi hyvin säädeltävä, pyöreä ja etenevä laukka, hyvä ratatekninen osaaminen ja mitähän vielä, mutta niitä ei saa kaivettua esille kuin kilpailuissa. Kotona hyppääminen on epätoivoista räpellystä, joka tuo mieleen ratsastuskoulujen aloittelijaryhmän ensimmäiset kavalettikokeilut.
Maastossa tamma on hivenen virkumpi, muttei yhtään työteliäämpi. Martta rakastaa maastoilua, etenkin maastoesteitä, mutta ilman yleisöä täysiverinen ei suuremmin vaivaudu tekemään mitään. Maastoesteet tamma ottaa sen verran vakavasti, että hyppää ne kunnolla löysän laukan ja vetelän sinne päin -hypyn sijaan, mutta siinä se. Yleensä ratsastaja on hikisempi kuin hevonen, kun treeni on ohi.
Kisoissa kimo muistuttaa erehdyttävän paljon isäänsä. Kotikentän laiskiaisesta tulee pörhäkkä, esiintymishaluinen ja näyttävä ratsu - ainakin maastoesteillä. Koulu- ja rataesteradoilla Martan esiintymishalu vaihtelee, ja tuntuu olevan sidoksissa kisojen kokoon. Pikkukisat jossain puskassa pienellä yleisömäärällä eivät saa täysiveriseen mitään eloa, isommissa kisoissa Martta esiintyy edukseen, on hereillä ja tekee todella hyvää jälkeä. Ikävä kyllä pörhäköityessään tammasta tulee ärsyttävä steppailija ja kiljukaula, joka saattaa intoutua tanssahtelemaan kahdella jalalla keskellä käsihevosaluetta. Martta ei kuitenkaan koskaan pure, kiilaa, ala rynnimään tai potki ihmisiä tai muita hevosia, pystyynhyppiminen liiaksi innostuessaan on tamman ainoa paha tapa.
Maastoesteillä tammaan tulee kummasti eloa - pitkät laukkapätkät, erikoisesteet sekä hurraava yleisö tuntuvat tekevän tehtävänsä. Martta on parhaimmillaan kenttäkisojen maastoesteosuuksilla, joilla tamma tekee aina huomattavasti parempaa tulosta kuin muissa osakokeissa tai kotikentällä ikinä. Kimo rakastaa maastoilua muutenkin, samoin hyppäämistä, ja nämä kaksi asaa yhdistettynä ja yleisöllä höystettynä tekevät Martasta verrattoman kenttäratsun.
» Sukutaulu «
ii. Monastyrysche Monsoon EVM xx, 164cm, mkm ie. Pryvillia Puppet EVM xx, 157cm, trt ei. Escapism EVM xx, 163cm, m ee. Dirty Thirty EVM xx, 159cm, rn |
iii. Svitlovodsk Sleet
EVM xx, 165cm, rn iie. Monastyryska EVM xx, 160cm, mkm iei. Sharhorod EVM xx, 159cm, prt iee. Manikin Marinka EVM xx, 155cm, trt eii. Fool's Paradise EVM xx, 161cm, rn eie. Utopium EVM xx, 162cm, m eei. Dirty Dozen EVM xx, 160cm, rn eee. Vitrine Queen EVM xx, 159cm, rt |
» Jälkeläiset «
» Kilpailukalenteri «
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset, voitot lihavoitu.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
» Valmennukset «
25.06.2014 kouluvalmennus, valmensi mirks
Martta ja Mori-mori olivat jo maneesissa kun saavuin sinne. Mori-mori kertoi kävelleensä jo alkukäynnit valmiiksi. Minua se ei haitannut päästään ainakin nopeammin aloittamaan työskentely. Valmennuksen aiheena olisi pohkeenväistö.
Laitoin pari puomia uran suuntaisesti keskelle kenttää. Ajattelin että, saamme haastetta perus pohkeenväistö harjoituksiin tällä tavalla. Ideana että, hevosen etujalat ovat puomin toisella puolella ja takajalat taas toisella puolella. Ennen tätä pyysin kuintenkin Mori-moria ratastamaan harjoitusravia ja tekemään paljon voltteja. Pyysin myös taivuttelemaan tammaa. Vähän ajan päästä pyysin siirtämäänt takaisin käyntiin.
Pyysin tulemaan pohkeenväistöä tavalla jonka aikaisemmin selitin. Martta väisti oikeen nätisti ja Mori-mori käytti juuri tarpeeksi apuja,että väistö onnistui. Teimme tätä samaa viellä pari kertaa väistäen aina kahden puomin verran, tottakai myös molempiin kierroksiin. Kun homma alkoi toimia käynnissä täydellisesti pyysin Mori-moria nostamaan ravin. Martta ravasi reippaasti eteenpäin. Pyysin tekemään saman ravissa. Tämä ei ollutkaan niin helppoa. Ratsukolla meni pari väistöä kompuroinniksi, mutta loput onnistuivat hyvin.
Lopputunnista laukkasimme vähän, tämän jälkeen loppuravit ja käynnit. Valmennus sujui hyvin ja ratsukko oli oikein hyvä pari.
Martta ja Mori-mori olivat jo maneesissa kun saavuin sinne. Mori-mori kertoi kävelleensä jo alkukäynnit valmiiksi. Minua se ei haitannut päästään ainakin nopeammin aloittamaan työskentely. Valmennuksen aiheena olisi pohkeenväistö.
Laitoin pari puomia uran suuntaisesti keskelle kenttää. Ajattelin että, saamme haastetta perus pohkeenväistö harjoituksiin tällä tavalla. Ideana että, hevosen etujalat ovat puomin toisella puolella ja takajalat taas toisella puolella. Ennen tätä pyysin kuintenkin Mori-moria ratastamaan harjoitusravia ja tekemään paljon voltteja. Pyysin myös taivuttelemaan tammaa. Vähän ajan päästä pyysin siirtämäänt takaisin käyntiin.
Pyysin tulemaan pohkeenväistöä tavalla jonka aikaisemmin selitin. Martta väisti oikeen nätisti ja Mori-mori käytti juuri tarpeeksi apuja,että väistö onnistui. Teimme tätä samaa viellä pari kertaa väistäen aina kahden puomin verran, tottakai myös molempiin kierroksiin. Kun homma alkoi toimia käynnissä täydellisesti pyysin Mori-moria nostamaan ravin. Martta ravasi reippaasti eteenpäin. Pyysin tekemään saman ravissa. Tämä ei ollutkaan niin helppoa. Ratsukolla meni pari väistöä kompuroinniksi, mutta loput onnistuivat hyvin.
Lopputunnista laukkasimme vähän, tämän jälkeen loppuravit ja käynnit. Valmennus sujui hyvin ja ratsukko oli oikein hyvä pari.
» Päiväkirja «
00.00.0000, kirjoitti Kirjoittaja
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vestibulum ullamcorper neque lacus. Fusce tristique orci et magna imperdiet, lacinia pharetra elit venenatis. Pellentesque hendrerit sagittis sapien, a fermentum felis fermentum nec. Nunc vitae hendrerit neque, convallis lacinia quam. Praesent euismod leo varius magna pharetra, et tristique sem volutpat. Sed ornare, metus id porttitor consectetur, tellus velit pulvinar ante, nec dapibus elit sem non libero. Donec gravida commodo libero. Fusce lacinia convallis pulvinar. Mauris vitae mi mi. Pellentesque pretium, nulla at placerat tempor, libero nisi molestie sapien, vel scelerisque tortor nunc sed enim.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vestibulum ullamcorper neque lacus. Fusce tristique orci et magna imperdiet, lacinia pharetra elit venenatis. Pellentesque hendrerit sagittis sapien, a fermentum felis fermentum nec. Nunc vitae hendrerit neque, convallis lacinia quam. Praesent euismod leo varius magna pharetra, et tristique sem volutpat. Sed ornare, metus id porttitor consectetur, tellus velit pulvinar ante, nec dapibus elit sem non libero. Donec gravida commodo libero. Fusce lacinia convallis pulvinar. Mauris vitae mi mi. Pellentesque pretium, nulla at placerat tempor, libero nisi molestie sapien, vel scelerisque tortor nunc sed enim.