virtuaalihevonen, a sim game horse
Rotten Skeletor "Rotta"
Saksalainen ratsuponi (50%), ori 145cm, musta pti vtj skrv 16v, ikääntyy satunnaisesti s. 13.11.2013 (3v 13.12.2013) Rekisterinumero VH13-029-0414 Kasvattaja mori-mori (VRL-11325) Omistaja mori-mori (VRL-11325) Estepainotus; he A / 130cm / 120cm (CIC2) |
Rotta on hieman hapan, haaveiluun taipuvainen poniori, jonka kanssa elämä osaa olla hidasta ja tahmeaa. Jo kavioiden puhdistukseen - kengityksestä puhumattakaan! - voi mennä ikä ja terveys, kun haavemaahansa uppoutunut poni ei vain nosta jalkojaan. "Reipas koulutreeni" taas voi olla matelua ja mummohölkkää ratsastajan vääntäessä itkua, kun Rotan pää on tukevasti pilvilinnoissa. Kun ori on hereillä ja tässä maailmassa se on toki vauhdikkaampi (ratsuna aivan loistava), mutta äkäisempi ja hoidokkina aika rasittava tapaus.
Hoidokkina Rotta on ärsyttävä, oli se sitten haavemaassaan haahuileva hidastelija tai tässä todellisuudessa toimiva kiukkupeppu. Pää pilvilinnoissa Rotta on rauhallinen, tatin lailla paikoillaan seisova patsas, joka ei tee yhtään mitään, hyvä kun hengittää muistaa (eikä varmasti muistaisikaan, ellei se olisi automaattinen ruumiintoiminto). Rotta ei nosta jalkojaan, ei siirry, ei ota kuolaimia suuhun - ei tee yhtään mitään. Poni on pakko herätellä haavemaastaan, mikä ei tietenkään herralle itselleen passaa ollenkaan. Jottei kiukutteleva poni pääse näykkimään, se hoidetaan käytävällä ketjuihin kiinnitettynä. Ympäristöönsä keskittyessään Rotta käy kärsimättömäksi kuopijaksi, joka saattaa stepata paikoillaan tai seilata puolelta toiselle käytävällä. Jämäkkä asenne ja ripeä toiminta ovat kaiken A ja O Rotan kanssa, niin kaikki (hoitaminen, varustaminen, klippaus, madotus ynnä muu) onnistuu, vaikka poni vähän vastustelisikin ja testaisi, onko pakko. Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa on sama homma; haaveillessaan Rotta ei reagoi mihinkään, hereillä ollessaan se ei tykkää mistään eikä suostu yhteistyöhön, ennen kuin sille tekee selväksi, ettei muita vaihtoehtoja ole.
Talutettaessa Rotta on perässä raahattavaa mallia, joko poni haaveilee tai hidastelee muuten vain. Ori ei riehu tai loiki edes muiden ryntäillessä, se vain pärskii tyytymättömänä jatkaen hidasteluaan. Kenen tahansa talutettavissa. Lastaaminen on välillä vähän hidasta, kun rampilla ei muka voi kävellä, mutta viimeistään liinojen kanssa Rotan saa kyytiin. Matkustaminen itse sujuu ongelmitta.
Vaikka Rotta osaa olla ärsyttävä hoidokki haaveiluineen, ratsastettaessa ponin ärsyttävyys saa aivan uudet ulottuvuudet. Keskittyessään ratsastajaansa ja työntekoon Rotta on aivan mahtava ratsu, joka yhteistyön sujuessa tekee vaikka kärrynpyöriä. Kun ratsuponille iskee haaveilukausi kesken ratsastuksen, ei ole mikään ihme, että ratsastajaa harmittaa, ärsyttää ja ketuttaa - kyllähän se ottaa päähän, kun oikeasti hyvä ratsu saa juuri ja juuri kaviota toisen eteen.
Haavepäivinä Rotta on hidas ja tahmea, eikä sen kanssa saa tehtyä oikein mitään. Vauhti ei huimaa päätä, jos orista edes saa irti mitään käyntiä kummempaa. Jo ravissa poni meinaa kaatua mutkissa. Hereillä ollessaan Rotta on eteenpäinpyrkivä, suht herkkä poni, joka vaatii ratsastajaltaan vakaata kättä (muttei kumma kyllä mitään muuta, aivan sama, vaikka istuisit satulassa väärin päin). Kovaa kättä ja suuhun kiinni jäämistä Rotta protestoi pukittamalla, eikä aina ihan pienin pukein. Kun yhteistyö pelaa, ori liikkuu kevyin, tahdikkain askelin, tekee kaikki pyydetyt koululiikkeet (kunhan treenin pitää monipuolisena; koulutyöskentely on Rotan mielestä vähän tylsää) ja kääntyy vaikka kolikon päällä. Notkea, nopea reagoimaan, reipas ja motivoitunut - jos Rotta olisikin joka päivä sellainen!
Hypätessä poni on parhaimmillaan, ja esteiden näkeminen tuo ponin usein haavemaasta alas ilman tappelua. Orilla on valtava kapasiteetti - 130cm radat sujuvat vaivatta -, hyvä hyppytekniikka ja ennen kaikkea halua hypätä. Rotta rakastaa hyppäämistä, ei kyttää erikoisimpiakaan esteitä ja osaa korjailla ratsastajan pikkuvirheitä ja katsoa ponnistuspaikat aivan yksinään. Hypätessä ori saattaa kuumua, jolloin pidätteet ovat ratsastajan paras kaveri, syvälle satulaan istuminen ja vatsalihasten käyttö ei paljoa Rottaa hidasta.
Kisoissa poni on samanlainen kuin kotonakin, mitä nyt käsihevosalueella Rotta on kahta happamamman näköinen kuin pahimpinakaan mökötyspäivinä kotona. Käytös tai ratsastettavuus eivät kuitenkaan muutu rahtuakaan mihinkään suuntaan, joten jos pärjää Rotan kanssa kotona, pärjää myös kisoissa.
Hoidokkina Rotta on ärsyttävä, oli se sitten haavemaassaan haahuileva hidastelija tai tässä todellisuudessa toimiva kiukkupeppu. Pää pilvilinnoissa Rotta on rauhallinen, tatin lailla paikoillaan seisova patsas, joka ei tee yhtään mitään, hyvä kun hengittää muistaa (eikä varmasti muistaisikaan, ellei se olisi automaattinen ruumiintoiminto). Rotta ei nosta jalkojaan, ei siirry, ei ota kuolaimia suuhun - ei tee yhtään mitään. Poni on pakko herätellä haavemaastaan, mikä ei tietenkään herralle itselleen passaa ollenkaan. Jottei kiukutteleva poni pääse näykkimään, se hoidetaan käytävällä ketjuihin kiinnitettynä. Ympäristöönsä keskittyessään Rotta käy kärsimättömäksi kuopijaksi, joka saattaa stepata paikoillaan tai seilata puolelta toiselle käytävällä. Jämäkkä asenne ja ripeä toiminta ovat kaiken A ja O Rotan kanssa, niin kaikki (hoitaminen, varustaminen, klippaus, madotus ynnä muu) onnistuu, vaikka poni vähän vastustelisikin ja testaisi, onko pakko. Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa on sama homma; haaveillessaan Rotta ei reagoi mihinkään, hereillä ollessaan se ei tykkää mistään eikä suostu yhteistyöhön, ennen kuin sille tekee selväksi, ettei muita vaihtoehtoja ole.
Talutettaessa Rotta on perässä raahattavaa mallia, joko poni haaveilee tai hidastelee muuten vain. Ori ei riehu tai loiki edes muiden ryntäillessä, se vain pärskii tyytymättömänä jatkaen hidasteluaan. Kenen tahansa talutettavissa. Lastaaminen on välillä vähän hidasta, kun rampilla ei muka voi kävellä, mutta viimeistään liinojen kanssa Rotan saa kyytiin. Matkustaminen itse sujuu ongelmitta.
Vaikka Rotta osaa olla ärsyttävä hoidokki haaveiluineen, ratsastettaessa ponin ärsyttävyys saa aivan uudet ulottuvuudet. Keskittyessään ratsastajaansa ja työntekoon Rotta on aivan mahtava ratsu, joka yhteistyön sujuessa tekee vaikka kärrynpyöriä. Kun ratsuponille iskee haaveilukausi kesken ratsastuksen, ei ole mikään ihme, että ratsastajaa harmittaa, ärsyttää ja ketuttaa - kyllähän se ottaa päähän, kun oikeasti hyvä ratsu saa juuri ja juuri kaviota toisen eteen.
Haavepäivinä Rotta on hidas ja tahmea, eikä sen kanssa saa tehtyä oikein mitään. Vauhti ei huimaa päätä, jos orista edes saa irti mitään käyntiä kummempaa. Jo ravissa poni meinaa kaatua mutkissa. Hereillä ollessaan Rotta on eteenpäinpyrkivä, suht herkkä poni, joka vaatii ratsastajaltaan vakaata kättä (muttei kumma kyllä mitään muuta, aivan sama, vaikka istuisit satulassa väärin päin). Kovaa kättä ja suuhun kiinni jäämistä Rotta protestoi pukittamalla, eikä aina ihan pienin pukein. Kun yhteistyö pelaa, ori liikkuu kevyin, tahdikkain askelin, tekee kaikki pyydetyt koululiikkeet (kunhan treenin pitää monipuolisena; koulutyöskentely on Rotan mielestä vähän tylsää) ja kääntyy vaikka kolikon päällä. Notkea, nopea reagoimaan, reipas ja motivoitunut - jos Rotta olisikin joka päivä sellainen!
Hypätessä poni on parhaimmillaan, ja esteiden näkeminen tuo ponin usein haavemaasta alas ilman tappelua. Orilla on valtava kapasiteetti - 130cm radat sujuvat vaivatta -, hyvä hyppytekniikka ja ennen kaikkea halua hypätä. Rotta rakastaa hyppäämistä, ei kyttää erikoisimpiakaan esteitä ja osaa korjailla ratsastajan pikkuvirheitä ja katsoa ponnistuspaikat aivan yksinään. Hypätessä ori saattaa kuumua, jolloin pidätteet ovat ratsastajan paras kaveri, syvälle satulaan istuminen ja vatsalihasten käyttö ei paljoa Rottaa hidasta.
Kisoissa poni on samanlainen kuin kotonakin, mitä nyt käsihevosalueella Rotta on kahta happamamman näköinen kuin pahimpinakaan mökötyspäivinä kotona. Käytös tai ratsastettavuus eivät kuitenkaan muutu rahtuakaan mihinkään suuntaan, joten jos pärjää Rotan kanssa kotona, pärjää myös kisoissa.
» Sukutaulu «
ii. VIR MVA Ch Sch Hellseher holst, 169cm, trn ie. Skelett GER ERJ I holst, 164cm, rn ei. Oh! So Justin † nf, 142cm, tprt ee. VIR MVA Ch 20 Jazzin' Days † YLA1, KTK II, ERJ I, KRJ II, KRL II, NFL I nf, 138cm, mrn |
iii. Sein Wundersam
EVM holst, 167cm, m iie. Feuerwerk EVM holst, 169cm, m iei. Bojangles EVM holst, 165cm, prt iee. The Morning EVM holst, 166cm, rn eii. Oh! So Boring EVM nf, 146cm eie. Jacinda WQ EVM nf, 142cm eei. Dagworth Joaquin EVM nf, 143cm, km eee. Junebug EVM nf, 139cm, km |
» Jälkeläiset «
Rotta on tarjolla jalostukseen. Astutuksista voi kysellä sähköpostitse.
» Kilpailukalenteri «
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset, voitot lihavoitu.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
» Valmennukset «
30.12.2015 estevalmennus, valmensi Naxu
Tuttu ratsukko käveli edelläni lumisen pihamaan poikki Brokebackin maneesiin. Mori nousi maneesissa Rotan selkään, kiristi satulavyön ja lähti alkuverryttelemään itsenäisesti. Kokosin maneesiin esteitä ja kavaletteja päivän harjoituksia varten. Mori verrytteli innokkaan ratsuponinsa huolellisesti ensin ravissa ja käynnissä ja sitten laukassa. Rotta, tuo musta poniori työskenteli nätisti morin kanssa ja totteli morin apuja. Seuraavaksi ratsukko alkoi tehdä pääty-ympyrät ravissa molempiin päätyihin. Ympyrän uralla oli kolme kavalettia, ei kovin korkeita, mutta joutui poni jalkojaan nostamaan. Rottaa sai vähän hoputtaa ympyröillä, mutta muuten se liikkui hyvin eteen. Toisena tehtävänä hypättiin radan esteitä yksitellen samalla, kun siivosin kavaletit pois radan tieltä. Siirsin myös muutamia esteitä oikeille paikoilleen, mutta omatoimisesti ratsukko tutustui esteisiin ja hyppäsi niiden yli. Esteitä oli viitisen kappaletta, joten hyppelyyn ei mennyt paljoa aikaa. Sitten edessä oli radan ratsastus hyvässä ratalaukassa. Ensimmäisellä kerralla Rotta oli vähän tahmea, mutta hypyt tällä 80cm korkeudella olivat hyviä. Nostin esteitä kymmenellä sentillä ja pyysin moria hieman lisäämään vauhtia, koska edellinen ei ratsuponin ratalaukalta vaikuttanut. Korvat hörössä ratsukko selviytyi yhdeksänkympin radasta virheittä ja ihan hyvässä laukassa. Tämä alkoi jo muistuttaa yhden shettikseni ratalaukkaa, mutta koska nyt kyseessä oli ratsuponi, vaadin ponilta vielä lisää vauhtia. Seuraavalla kierroksella, metrin radalla, laukka oli jo lähes täydellistä. Lopetimme laukan säätämisen tähän ja nostin esteet 120cm korkeuteen. Tämä oli viimeinen korkeus, jonka myötä laukka tuli hyväksi ja oli aika loppuverryttelyiden. Annoin ratsukolle palautteeni, siivosin esteet ja lähdin kotiin. Kiitos!
26.12.2015 estevalmennus, valmensi Naxu
Musta ratsuponiori ravasi terhakkaana maneesin uraa pitkin kun saavuin sinne pitämään estevalmennusta morille ja Rotaksi kutsutulle ponille. Sillä oli tänään ilmeisen hyvä päivä, koska mori sai sen taipumaan nätisti ympyröillä ja kaarevilla teillä. Taivutteli tekikin hyvää, koska luvassa oli paljon kaarevia teitä. Verryttelyksi hypättiin muutaman kerran suorasti uran vieressä olevan kolmoisristikkosarjan yli ja tämä sujui hyvin. Morin tuli laskea laukka-askeleet esteiden välillä ja aika hyvin ratsukko saikin kumpaankin väliin kaksi laukkaa vaikka kolme olikin ollut alustavana suunnitelmana. Rotta oli intopinkeänä valmistautumassa jo seuraavaan tehtävään, mutta tätä tehtiin vielä vähän. Seuraavaksi ratsastettiin kuitenkin vähän siirtymisiä ympyröillä ja suoralla uralla. Rotta liikkui nätisti ja mori sai sen nopeasti avuille ja siirtymisistä tuli onnistuneita. Pikkuhiljaa siirryttiin tekemään temponmuutoksia suoralle uralle ja sitten ratsukko sai vähän irroitella laukassa ennen seuraavaa, malttia vaativaa tehtävää. Olin nimittäin rakentanut maneesiin kahdeksikolle kaksi kaksoissarjaa, jotka olivat molemmat yhden laukan välillä. Ensin ratsukko tuli molemmat linjat erikseen ja sitten kokeiltiin kahdeksikkona. Esteiden korkeus oli vajaa 80cm ja Rotta loikki sarjojen yli hienosti. Kaarteissa meinasi aina laukka vähän hävitä, kun mori korjasi sitä oikeaksi. Lopulta ori kuitenkin hoksasi itse vaihtaa laukat esteen päällä ja ravirikkoja ei enää tullut. Nostin esteitä 130cm asti ja vieläkin Rotta hyppäsi hyvin korvat hörössä. Ori osasi katsoa hyppypaikat hyvin itse ja teki muuten töitä todella hyvin, joten päätimme lopetella valmennuksen tähän ja päästin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti. Siivosin esteet takaisin estevarastoon, annoin morille ja Rotalle vähän palautetta ja lähdin kotia kohti tyytyväisenä.
24.10.2015 estevalmennus, valmensi Lissu T.
En hyppinyt riemusta, kun mori värväsi minut valmentamaan itseään ja Rottaa - orin haavetahmailupäivät tiedetään.. Raahautuessani kentän laidalle totesin hämmästyksekseni sekä riemukseni, että Rotta oli hereillä ja ravaili morin komennossa reippain askelin. Verryttelyissä ratsukko teki paljon siirtymisiä, voltteja ja kiemurauria sekä ylittivät erilaisia maapuomi- ja kavalettitehtäviä. Verryttelyt sujuivat jouhevasti ilman kommelluksia, eikä aikaakaan, kun pääsimme hyppäämään. Rotta syttyi hyppäämisestä valtavasti, vaikka esteet olivat aluksi pieniä ristikoita ja pystyjä. mori oli hyvin hypyissä mukana, ratsasti hyvät reitit ja lähestymiset sekä sääteli Rotan laukkaa tarvittaessa (lähinnä liikaa vauhtia pois). Näistä asetelmista oli hyvä lähteä valmennustehtäviin, jotka olivat tällä kertaa sarjaesteitä ja suhteutettuja välejä.
Ensimmäinen tehtävä oli tavanomainen pysty - pysty -tehtävä, suhteutettu väli kolmella laukka-askeleella. mori ja Rotta suorittivat tehtävän kokemuksen tuomalla varmuudella ilman haparoinnin häivääkään. Hyvä laukka, hyvin valmisteltu hyppy, ratsastaja mukana eikä jäänyt suuhun kiinni, sama laukka ja tuntuma jatkuivat hypystä toiseen ja esteiden jälkeen. Seuraavaksi ratsukko lähti pysty - okseri -sarjalle, jossa oli yhden laukka-askeleen väli. Ensimmäisellä hyppykerralla kommunikaatiovirhe ajoi kaksikon turhan lähelle esteiden vasenta laitaa, mutta osumia ei otettu, vaikka morin jalka olikin huolestuttavan lähellä tolppia. Toinen suorituskerta sujui huomattavasti paremmin, ratsukko hyppäsi keskeltä esteitä. Laukka, tasapaino ja morin apujen käyttö olivat jälleen omissa, hyvissä uomissaan, eikä Rotan hypyistä löytynyt moitittavaa. Hyvä ponnu, aktiivinen laukka ja selän käyttö. Kolmas tehtävä oli pysty - okseri -tehtävä, samalla kolmen laukka-askeleen välillä kuin ensimmäinenkin tehtävä. Tämä suhteutettu väli suoritettiin ensi kerrasta lähtien varmalla, ammattimaisella otteella ilman mitään haparointia. Kokemus näkyy teistä, Rotta oli hereillä, homma toimi - aivan mahtavaa! Nyt sitä pullakahvitusta tänne.
Tuttu ratsukko käveli edelläni lumisen pihamaan poikki Brokebackin maneesiin. Mori nousi maneesissa Rotan selkään, kiristi satulavyön ja lähti alkuverryttelemään itsenäisesti. Kokosin maneesiin esteitä ja kavaletteja päivän harjoituksia varten. Mori verrytteli innokkaan ratsuponinsa huolellisesti ensin ravissa ja käynnissä ja sitten laukassa. Rotta, tuo musta poniori työskenteli nätisti morin kanssa ja totteli morin apuja. Seuraavaksi ratsukko alkoi tehdä pääty-ympyrät ravissa molempiin päätyihin. Ympyrän uralla oli kolme kavalettia, ei kovin korkeita, mutta joutui poni jalkojaan nostamaan. Rottaa sai vähän hoputtaa ympyröillä, mutta muuten se liikkui hyvin eteen. Toisena tehtävänä hypättiin radan esteitä yksitellen samalla, kun siivosin kavaletit pois radan tieltä. Siirsin myös muutamia esteitä oikeille paikoilleen, mutta omatoimisesti ratsukko tutustui esteisiin ja hyppäsi niiden yli. Esteitä oli viitisen kappaletta, joten hyppelyyn ei mennyt paljoa aikaa. Sitten edessä oli radan ratsastus hyvässä ratalaukassa. Ensimmäisellä kerralla Rotta oli vähän tahmea, mutta hypyt tällä 80cm korkeudella olivat hyviä. Nostin esteitä kymmenellä sentillä ja pyysin moria hieman lisäämään vauhtia, koska edellinen ei ratsuponin ratalaukalta vaikuttanut. Korvat hörössä ratsukko selviytyi yhdeksänkympin radasta virheittä ja ihan hyvässä laukassa. Tämä alkoi jo muistuttaa yhden shettikseni ratalaukkaa, mutta koska nyt kyseessä oli ratsuponi, vaadin ponilta vielä lisää vauhtia. Seuraavalla kierroksella, metrin radalla, laukka oli jo lähes täydellistä. Lopetimme laukan säätämisen tähän ja nostin esteet 120cm korkeuteen. Tämä oli viimeinen korkeus, jonka myötä laukka tuli hyväksi ja oli aika loppuverryttelyiden. Annoin ratsukolle palautteeni, siivosin esteet ja lähdin kotiin. Kiitos!
26.12.2015 estevalmennus, valmensi Naxu
Musta ratsuponiori ravasi terhakkaana maneesin uraa pitkin kun saavuin sinne pitämään estevalmennusta morille ja Rotaksi kutsutulle ponille. Sillä oli tänään ilmeisen hyvä päivä, koska mori sai sen taipumaan nätisti ympyröillä ja kaarevilla teillä. Taivutteli tekikin hyvää, koska luvassa oli paljon kaarevia teitä. Verryttelyksi hypättiin muutaman kerran suorasti uran vieressä olevan kolmoisristikkosarjan yli ja tämä sujui hyvin. Morin tuli laskea laukka-askeleet esteiden välillä ja aika hyvin ratsukko saikin kumpaankin väliin kaksi laukkaa vaikka kolme olikin ollut alustavana suunnitelmana. Rotta oli intopinkeänä valmistautumassa jo seuraavaan tehtävään, mutta tätä tehtiin vielä vähän. Seuraavaksi ratsastettiin kuitenkin vähän siirtymisiä ympyröillä ja suoralla uralla. Rotta liikkui nätisti ja mori sai sen nopeasti avuille ja siirtymisistä tuli onnistuneita. Pikkuhiljaa siirryttiin tekemään temponmuutoksia suoralle uralle ja sitten ratsukko sai vähän irroitella laukassa ennen seuraavaa, malttia vaativaa tehtävää. Olin nimittäin rakentanut maneesiin kahdeksikolle kaksi kaksoissarjaa, jotka olivat molemmat yhden laukan välillä. Ensin ratsukko tuli molemmat linjat erikseen ja sitten kokeiltiin kahdeksikkona. Esteiden korkeus oli vajaa 80cm ja Rotta loikki sarjojen yli hienosti. Kaarteissa meinasi aina laukka vähän hävitä, kun mori korjasi sitä oikeaksi. Lopulta ori kuitenkin hoksasi itse vaihtaa laukat esteen päällä ja ravirikkoja ei enää tullut. Nostin esteitä 130cm asti ja vieläkin Rotta hyppäsi hyvin korvat hörössä. Ori osasi katsoa hyppypaikat hyvin itse ja teki muuten töitä todella hyvin, joten päätimme lopetella valmennuksen tähän ja päästin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti. Siivosin esteet takaisin estevarastoon, annoin morille ja Rotalle vähän palautetta ja lähdin kotia kohti tyytyväisenä.
24.10.2015 estevalmennus, valmensi Lissu T.
En hyppinyt riemusta, kun mori värväsi minut valmentamaan itseään ja Rottaa - orin haavetahmailupäivät tiedetään.. Raahautuessani kentän laidalle totesin hämmästyksekseni sekä riemukseni, että Rotta oli hereillä ja ravaili morin komennossa reippain askelin. Verryttelyissä ratsukko teki paljon siirtymisiä, voltteja ja kiemurauria sekä ylittivät erilaisia maapuomi- ja kavalettitehtäviä. Verryttelyt sujuivat jouhevasti ilman kommelluksia, eikä aikaakaan, kun pääsimme hyppäämään. Rotta syttyi hyppäämisestä valtavasti, vaikka esteet olivat aluksi pieniä ristikoita ja pystyjä. mori oli hyvin hypyissä mukana, ratsasti hyvät reitit ja lähestymiset sekä sääteli Rotan laukkaa tarvittaessa (lähinnä liikaa vauhtia pois). Näistä asetelmista oli hyvä lähteä valmennustehtäviin, jotka olivat tällä kertaa sarjaesteitä ja suhteutettuja välejä.
Ensimmäinen tehtävä oli tavanomainen pysty - pysty -tehtävä, suhteutettu väli kolmella laukka-askeleella. mori ja Rotta suorittivat tehtävän kokemuksen tuomalla varmuudella ilman haparoinnin häivääkään. Hyvä laukka, hyvin valmisteltu hyppy, ratsastaja mukana eikä jäänyt suuhun kiinni, sama laukka ja tuntuma jatkuivat hypystä toiseen ja esteiden jälkeen. Seuraavaksi ratsukko lähti pysty - okseri -sarjalle, jossa oli yhden laukka-askeleen väli. Ensimmäisellä hyppykerralla kommunikaatiovirhe ajoi kaksikon turhan lähelle esteiden vasenta laitaa, mutta osumia ei otettu, vaikka morin jalka olikin huolestuttavan lähellä tolppia. Toinen suorituskerta sujui huomattavasti paremmin, ratsukko hyppäsi keskeltä esteitä. Laukka, tasapaino ja morin apujen käyttö olivat jälleen omissa, hyvissä uomissaan, eikä Rotan hypyistä löytynyt moitittavaa. Hyvä ponnu, aktiivinen laukka ja selän käyttö. Kolmas tehtävä oli pysty - okseri -tehtävä, samalla kolmen laukka-askeleen välillä kuin ensimmäinenkin tehtävä. Tämä suhteutettu väli suoritettiin ensi kerrasta lähtien varmalla, ammattimaisella otteella ilman mitään haparointia. Kokemus näkyy teistä, Rotta oli hereillä, homma toimi - aivan mahtavaa! Nyt sitä pullakahvitusta tänne.
» Päiväkirja «
02.01.2016, kirjoitti Omistaja
Rotta alkaa selvästi saada ikää. Ennen niin kiukkuinen tai vaihtoehtoisesti haavemaailmoissaan viihtyvä pikkuori on... no, enemmän haavemaailmoissaan kuin yleensä. Voiko hevosella olla dementia? Eläinlääkärivisiitillä Rotta sai kuitenkin kummasti eloa, hampaiden raspaaminen ei ole vieläkään sen lempipuuhia, eikä mikään muukaan onnistunut ilman pientä tappelua...
Viime aikoina orin kanssa on kuitenkin keskitytty pitkälti treenailtuun laatiksia varten, mikä pitää sisällään pääasiassa yleisten käytöstapojen kertailua ja paikallaan seisomista, siis. Orin jälkeläiset ovat tulleet kovasti isäänsä niin kisamenestyksensä kuin luonteensakin puolesta, mistä olen kovin ylpeä. Tai en nyt ehkä niin ylpeä tuosta kiukuttelun periyttämisestä, mutta noin niinkun yleisesti. Seuraavaksi Rotta suuntaa kuitenkin ERJ:n laatuarvosteluun ja sen jälkeen se jää virallisesti eläkkeelle!
Rotta alkaa selvästi saada ikää. Ennen niin kiukkuinen tai vaihtoehtoisesti haavemaailmoissaan viihtyvä pikkuori on... no, enemmän haavemaailmoissaan kuin yleensä. Voiko hevosella olla dementia? Eläinlääkärivisiitillä Rotta sai kuitenkin kummasti eloa, hampaiden raspaaminen ei ole vieläkään sen lempipuuhia, eikä mikään muukaan onnistunut ilman pientä tappelua...
Viime aikoina orin kanssa on kuitenkin keskitytty pitkälti treenailtuun laatiksia varten, mikä pitää sisällään pääasiassa yleisten käytöstapojen kertailua ja paikallaan seisomista, siis. Orin jälkeläiset ovat tulleet kovasti isäänsä niin kisamenestyksensä kuin luonteensakin puolesta, mistä olen kovin ylpeä. Tai en nyt ehkä niin ylpeä tuosta kiukuttelun periyttämisestä, mutta noin niinkun yleisesti. Seuraavaksi Rotta suuntaa kuitenkin ERJ:n laatuarvosteluun ja sen jälkeen se jää virallisesti eläkkeelle!