virtuaalihevonen, a sim game horse
Spotted Illusion "Spede"
Englantilainen täysiverinen, ori 166cm, tummanruunikko frame overo 14v, ikääntyy satunnaisesti s. 02.08.2013 (3v 02.09.2013) Rekisterinumero VH13-006-0163 Kasvattaja Vibaja (VRL-00727) Omistaja mori-mori (VRL-11325) Yleispainotus; va B / 140cm / 130cm (CIC3) |
Spede on kohtalaisen vastakohtainen hevonen. Hoitaessa se osaa olla suorastaan flegmaattisen oloinen, ei sano mihinkään mitään ja vain olla möllöttää vaikka häntäjouhia selvittäisi yksi kerrallaan. Siltä kuitenkin helposti häviävät jarrut vauhdin hurmassa, vaikkei ori mikään ilkeä hevonen olekaan. Itsestään radalla ja kentällä liikoja luuleva Spede luulee olevansa vähintään siivekäs yksisarvinen joka suoriutuu ihan mistä hyvänsä eikä sen tarvitse omasta mielestään varoa esimerkiksi yhtään mitään. Muuten ori onkin oikein hyväluontoinen ja sitä on helppo käsitellä, kunhan muistaa ottaa oman käsijarrun mukaan eikä luota hevosen vastaavaan.
Karsinassa helposti hoidettava ori seisoo paikallaan, korkeintaan se heilauttaa häntäänsä tai korvaansa kun kärpänen meinaa eksyä väärään paikkaan. Spede ei tunnu juuri kiinnittävän ympäristöönsä huomiota, tätä teoriaa myös tukee sen täydellinen väliinpitämättömyys ihmisen tökkimistä kohtaan. Jos hevonen sattuu seisomaan keskellä kulkuväylää se on sitten harmin paikka. Spedeä pitää vähän lätkiä, jotta hevonen ymmärtäisi astua askeleen mihinkään suuntaan. Ainakin sitä on helppo hoitaa, kun hevosta saa harjata juuri niin vähän tai paljon kuin ikinä haluaa, niin kevyesti tai lujaa jynssäten kuin mieli tekee. Ainoastaan kavioiden nosto on vähän haasteellista kun Spede kasvattaa juuret maahan, eivätkä kuolaimet aina meinaa mennä suuhun kun ori ei jaksaisi suutaan aukaista.
Taluttaessa on hyvä lyödä ketju suuhun, koska orin jarrut eivät välttämättä ole tulleet huolletuksi etenkään tammojen lähettyvillä. Pääasiassa Spede kävelee vieressä siististi, mutta saattaa ryskäistä väärään suuntaan jolloin sille pitää rähähtää, jotta ori palaisi ruotuun. Kuljetuskoppiin meinaa olla vähän kiire, mutta matkustajana Spede toimii niin orien kuin tammojenkin seurassa.
Spede on ladattu raketti ratsuna, jonka sytytyslangan pituus vähän vaihtelee päivän mukaan. Ori kuuntelee apuja hieman löysästi ja reagoi niihin hitaasti, mutta ei juuri vastustele tai jätä tottelematta. Alkuun hevonen meinaa olla laiskaa ja löysää otusta, joka muistuttaa enemmän ratsastuskoulun fakkiintunutta tuntipuksua kuin englantilaista täysveristä. Spedeä pitää herätellä ja innostaa siirtymisillä ja kaikenlaisella muulla hauskalla aktiviteetilla. Vaikka ori kuuntelee apuja se ei herätessäänkään ole se täydellisin hevonen - innostus astuu jarrujen tilalle. Kiihdyttelevä hevonen ignooraa pidätettä varsin lahjakkaasti, kun haluaa ja laukkaa ympäri kenttää innoissaan kuin pikkupoika. Spede käy helposti liioilla kierroksilla eikä osaa rentoutua ratsuna. Sen kanssa saa tehdä töitä, töitä ja töitä jotta ori rentoutuu ja alkaa kunnolla kuunnella myös pidätteitä.
Esteillä Spede innostuu huomattavsti nopeammin ja jättää pidätteen kuuntelun onnellisesti huomiotta. Se haluaisi itse vain laukata isoa laukkaansa niin lujaa kuin haluaa ja siinä sivussa ylittää esteitä. Valitettavasti se ei etenkään isommilla esteillä oikein toimi ja Spedelle saakin välillä muistuttaa oikeasti lujasti hidastamisesta. Ori on mukiinmenevä esteratsu, ei kovin herkkä tai nopea reagoimaan, mutta rohkea ja rehellinen hyppääjä.
Maastoon Spede lähtee aina mielellään rallittelemaan. Jarrut yrittävät jäädä talliin, mutta muuten ori on mukava maastokaveri. Se ei oikeastaan säiky mitään, se on hyvällä mielellä liikkeellä ja liikkuu reippaasti eteenpäin myös muissa askellajeissa kuin laukassa.
Kisapaikalla ori herää eloon vähän normaalia enemmän. Spede kasvaa kymmenisen senttiä kokoa ja ilmoittaa paikalle saapuessaan Kingin olevan paikalla. Hivenen pörhäkkä hevonen kaipaa muistutusta siitä, kumpi vie ja kumpi vikisee tai muuten Spede ottaa ja lähtee häntä tötteröllä kukkoilemaan muille hevosille. Vaikea hallittava ori ei kuitenkaan kisoissakaan ole, ei ainakaan yhtään sen vaikeampi kuin kotona.
Verkassa Spede on ratsastettava mahdollisimman huolellisesti avuille, samalla mielellä kuin treeneissä. Jos orin kanssa lähtee puolivillaisen verkan kanssa radalle se vetäisee pään taivaaseen, selän alas ja laukkaa takaosa trailerilla menemään. Pidäte ei toimi ja myös käynti suoritetaan laukalla. Parhaimmillaan Spede on hyvä, rehti kisakaveri, jonka kanssa ei saa unohtua matkustamaan, mutta sen kanssa saa aikaan tulosta kun hevonen ja ratsastaja keskittyvät.
Karsinassa helposti hoidettava ori seisoo paikallaan, korkeintaan se heilauttaa häntäänsä tai korvaansa kun kärpänen meinaa eksyä väärään paikkaan. Spede ei tunnu juuri kiinnittävän ympäristöönsä huomiota, tätä teoriaa myös tukee sen täydellinen väliinpitämättömyys ihmisen tökkimistä kohtaan. Jos hevonen sattuu seisomaan keskellä kulkuväylää se on sitten harmin paikka. Spedeä pitää vähän lätkiä, jotta hevonen ymmärtäisi astua askeleen mihinkään suuntaan. Ainakin sitä on helppo hoitaa, kun hevosta saa harjata juuri niin vähän tai paljon kuin ikinä haluaa, niin kevyesti tai lujaa jynssäten kuin mieli tekee. Ainoastaan kavioiden nosto on vähän haasteellista kun Spede kasvattaa juuret maahan, eivätkä kuolaimet aina meinaa mennä suuhun kun ori ei jaksaisi suutaan aukaista.
Taluttaessa on hyvä lyödä ketju suuhun, koska orin jarrut eivät välttämättä ole tulleet huolletuksi etenkään tammojen lähettyvillä. Pääasiassa Spede kävelee vieressä siististi, mutta saattaa ryskäistä väärään suuntaan jolloin sille pitää rähähtää, jotta ori palaisi ruotuun. Kuljetuskoppiin meinaa olla vähän kiire, mutta matkustajana Spede toimii niin orien kuin tammojenkin seurassa.
Spede on ladattu raketti ratsuna, jonka sytytyslangan pituus vähän vaihtelee päivän mukaan. Ori kuuntelee apuja hieman löysästi ja reagoi niihin hitaasti, mutta ei juuri vastustele tai jätä tottelematta. Alkuun hevonen meinaa olla laiskaa ja löysää otusta, joka muistuttaa enemmän ratsastuskoulun fakkiintunutta tuntipuksua kuin englantilaista täysveristä. Spedeä pitää herätellä ja innostaa siirtymisillä ja kaikenlaisella muulla hauskalla aktiviteetilla. Vaikka ori kuuntelee apuja se ei herätessäänkään ole se täydellisin hevonen - innostus astuu jarrujen tilalle. Kiihdyttelevä hevonen ignooraa pidätettä varsin lahjakkaasti, kun haluaa ja laukkaa ympäri kenttää innoissaan kuin pikkupoika. Spede käy helposti liioilla kierroksilla eikä osaa rentoutua ratsuna. Sen kanssa saa tehdä töitä, töitä ja töitä jotta ori rentoutuu ja alkaa kunnolla kuunnella myös pidätteitä.
Esteillä Spede innostuu huomattavsti nopeammin ja jättää pidätteen kuuntelun onnellisesti huomiotta. Se haluaisi itse vain laukata isoa laukkaansa niin lujaa kuin haluaa ja siinä sivussa ylittää esteitä. Valitettavasti se ei etenkään isommilla esteillä oikein toimi ja Spedelle saakin välillä muistuttaa oikeasti lujasti hidastamisesta. Ori on mukiinmenevä esteratsu, ei kovin herkkä tai nopea reagoimaan, mutta rohkea ja rehellinen hyppääjä.
Maastoon Spede lähtee aina mielellään rallittelemaan. Jarrut yrittävät jäädä talliin, mutta muuten ori on mukava maastokaveri. Se ei oikeastaan säiky mitään, se on hyvällä mielellä liikkeellä ja liikkuu reippaasti eteenpäin myös muissa askellajeissa kuin laukassa.
Kisapaikalla ori herää eloon vähän normaalia enemmän. Spede kasvaa kymmenisen senttiä kokoa ja ilmoittaa paikalle saapuessaan Kingin olevan paikalla. Hivenen pörhäkkä hevonen kaipaa muistutusta siitä, kumpi vie ja kumpi vikisee tai muuten Spede ottaa ja lähtee häntä tötteröllä kukkoilemaan muille hevosille. Vaikea hallittava ori ei kuitenkaan kisoissakaan ole, ei ainakaan yhtään sen vaikeampi kuin kotona.
Verkassa Spede on ratsastettava mahdollisimman huolellisesti avuille, samalla mielellä kuin treeneissä. Jos orin kanssa lähtee puolivillaisen verkan kanssa radalle se vetäisee pään taivaaseen, selän alas ja laukkaa takaosa trailerilla menemään. Pidäte ei toimi ja myös käynti suoritetaan laukalla. Parhaimmillaan Spede on hyvä, rehti kisakaveri, jonka kanssa ei saa unohtua matkustamaan, mutta sen kanssa saa aikaan tulosta kun hevonen ja ratsastaja keskittyvät.
» Sukutaulu «
ii. Ink Me Golden EVM xx, 165cm, rtkrj ie. Damn Scarlett EVM xx, 161cm, m ei. Hero EVM xx, 170cm, rn ee. Every Heart EVM xx, 167cm, m |
iii. Golden Highlights
EVM xx, 167cm, vkk iie. Ink Me Colours EVM xx, 164cm rtkrj iei. Damn Route Sixtysix EVM xx, 163cm, m iee. Damn Angelique EVM xx, 162cm, rn eii. The Jester EVM xx, 172cm, rn eie. Heroine EVM xx, 166cm, rt eei. With You EVM xx, 165cm, rn eee. Secret EVM xx, 158cm, m |
» Jälkeläiset «
Spede ei ole enää tarjolla jalostukseen.
» Kilpailukalenteri «
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset, voitot lihavoitu.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
» Valmennukset «
30.10.2015 estevalmennus, valmensi Riella
Tällä kertaa nähdään, jäikö edellisestä valmennuksesta ratsukolle mitään mieleen. Annoin heidän suorittaa taas itsenäiset alkuverryttelyt siinä samalla, kun keksin heidän päänmenokseen jotain todella hauskaa. Rakensin kahdeksikolle kolme estettä, jokaiselle lyhyelle sivulle yhden ja keskilinjalle yhden, korkeutta maksimissaan polveen asti. Tämä jos mikä luulisi auttavan Speden liikaan intoiluun ja se selkeästi olikin hyvä tehtävä. Olin ehkä jopa enemmän innoissani, kun ori oli paremmin kuulolla kuin edellisessä valmennuksessa näin alussa. Nostin esteitä 70cm ja tässä vaiheessa hevonen innostui - eli luvassa tempon muutoksia. Neljännes ympyrästä esteen jälkeen hidasta laukkaa ja toinen neljännes ennen estettä vähän reippaammin - hallitusti kuitenkin. Spede oli selkeästi saatu kuulolle, koska se laukkasi nyt jopa yllättävän hallitusti, vaikkei reagoinutkaan kovin nopeasti ratsastajan antamiin apuihin.
Kahdeksikko-tehtävän alkaessa sujua, rakensin molemmille pitkille sivuille suhteutetut sarjat kolmesta esteestä, ylitettävänä olisi siis kuusi estettä aina eri laukka-askeleilla. Ensimmäiset sarjat ylitettiin kahdella ja kolmella laukalla, seuraavat taas kolmella ja kahdella. Siinä riitti töitä ratsukolle tasapuolisesti, mutta se oli selvästi keino saada Spede vielä paremmin kuulolle. Nyt hevonen näytti jopa hieman rentoutuvan - paha aikapommi oli selkeästi katoamassa. Nostin esteitä metriin ja ilmoitin mori-morille hyvissä ajoin ennen seuraavaa sarjaa, monellako laukalla sarja tulisi hypätä. Ensimmäiset suoritukset menivät vähän mönkään, laukkoja tuli väärä määrä vähän joka paikkaan. Skarppauksen jälkeen kuitenkin Spede ja mori-mori saivat alleen todella puhtaita suorituksia. Hienoa työskentelyä!
25.10.2015 estevalmennus, valmensi Riella
Valmennettavakseni saapui tällä kertaa mori-mori ja hänen aikapommi-ratsunsa Spede. Pikaisen tutustumiskierroksen jälkeen jäin seuraamaan ratsukon itsenäistä alkuverryttelyä ja suunnittelin samalla valmennuksen kulkua. Alkuverryttelyn aikana kuitenkin neuvoin ratsukkoa siirtymisissä, koska Spede selvästi olisi luistanut innostuksissaan siitä hommasta täysin. Hevonen tarvitsisi selvästi kontakti-harjoituksia, koska koskaan ei ole kiva ratsastaa hevosella joka ihan mielivaltaisesti laukkaisi ympäri kenttää tai maneesia kuuntelematta ratsastajaa ollenkaan. Niimpä rakensin pitkälle sivulle kaksi ristikkoa, joiden jälkeen ennen kulmaa tulisi pysähdys. Luulempa, että jo parilla toistolla Spede tajuaa ratsastajan olevan häntä korkeammalla pallilla. Tai siis luulin.. Spede laukkasi hurjaa vauhtia esteille, kahden laukan väli suoritettiin yhdellä ja pysähdys oli kaukana kauniista ja hallitusta. Niimpä lisäsin riskillä ja mori-morin hyväksynnästä ristikoiden väliin voltin.
Spede ei kovin selkeästi näyttänyt innokkuuttaan kuunnella ratsastajaa, mutta oli jo paljon paremmin kuulolla aiempaan verrattuna. Voltti alkoi näyttää hallitulta, vaikka pysähdys sarjan päässä olikin vielä liukuvaa mallia. Nostin esteitä hieman ja käskin mori-morin olla todella topakkana hevosen selässä. Jes, sen jälkeen tuli täydellinen suoritus! Siirsin tämän jälkeen esteet kolmikaariselle kiemurauralle ja lisäsin tehtävään yhden esteen. Esteet olivat tässä vaiheessa 80cm korkeita. Kaikkialla muualla oli tarkoitus suorittaa tempon muutoksia laukassa, että Speden tämän hetkinen hallinta säilyisi edes kutakuinkin samana. Kiemuran jälkeen tulisi myös pysähdys. Ensimmäinen suoritus oli taas sähläystä ja uuden jutun innokkuutta täynnä, mutta seuraava ja sitä seuraava vaikutti jo mallikkaalta. Ratsastaja selkeästi otti asenteen "minä määrään" ja se näkyi työskentelyssä huomattavasti. Viimeiset esteet ennen valmennuksen lopettamista olivat 120cm korkeita ja ratsukko alkoi näyttää jo todella hyvältä. Itsenäisten loppuverryttelyjen jälkeen kävimme mori-morin kanssa vielä pienen palautekeskustelun ja kehuin, ettei Spede olekkaan ehkä niin toivoton tapaus, kuin annettiin ymmärtää. No, ensi kerralla uudet kujeet!
02.06.2014 estevalmennus, valmensi yaren
Tähän kaveriin tykästyin oitis, kun se mori-morin kanssa asteli kentälle valmiina minun pirullisen hikisiin estetreeneihini. Silmät tekivät siitä kauhean lapsenomaisen ja mieleni olisi tehnyt mennä puristelemaan orin poskipäitä ja lässyttämään ihan höpöjä... Tai ehkä nyt jo hiukan liioittelin, mutta kuitenkin! Mori-mori näytti hermostuvan jo nyt minun innostukselleni ja hyvä ettei potkiskellut minua kauemmaksi, kun erehdyin liian lähelle. Spedeksi ristitty tapaus vaikutti kovin mukavalta ja kiltiltä, mutta oli pakko myöntää, että en minä aina suoranaisesti tiennyt, oliko siellä pään välissä kovinkaan paljon elämää. Alkuverryttelyissä ori mennä touhotti eteenpäin, mutta joku sen olemuksesta teki siitä vain niin pöhkön. Mori-mori koitti saada tätä palaamaan takaisin maanpäälle erilaisilla taivutusharjoituksilla ja ori jaksoi välillä kuunnella, välillä taas se unohtui jonnekin ihan omiin maailmoihinsa. Ravissa sen vauhti tahtoi välillä hyytyä, mutta laukkaa nostaessa menon olisi pitänyt olla vähintäänkin päätä huimaava. Lämmittelyesteelle päästessä en suoranaisesti tiennyt, meinasiko ratsukko ylittää sen etu- vai takaperin. Hyvin se kuitenkin meni ja ainakin sen hetken Spedekin jaksoi kuunnella, mitä sen ratsastajalla oli sille sanottavanaan. Neuvoin kuitenkin mori-moria ottamaan hiukan napakammat otteet, jottei ori tosiaan unohtuisi kesken suorituksen jonnekin pilvilinnoihin. Radalle päästessään ensimmäinen pysty menikin mallikkaasti, mutta okserille Spede mennä töhötti pää kenossa ja muualle katsellen, ettei siitä lopulta tullutkaan muuta kuin ohijuoksu, vaikka kuinka kiljuin mori-morille, että ottaa ohjat käsiin. Uudella yrityksellä ratsastaja ryhdistäytyikin, vaikka hänellä olikin edelleen täysi työ saada ratsunsa pysymään halutussa tehtävässä. Lähes jokaista estettä ennen Spede näytti keskittyvän ihan johonkin muuhun, mutta mori-mori sai kuin saikin orin aina viime hetkellä keskittymään haluamaansa ja rata olikin pian suoritettu puhtaasti loppuun. Spedellä ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia hyppykapasiteetin tai -tyylin suhteen, mutta se keskittyminen!
17.10.2013 kouluvalmennus, valmensi Jazzumi
Kirjava täysiveriori ratsastajineen saapui kentälle ja en voinut kuin ihastella Speden ulkonäköä. Ori vaikutti tyyneltä ja askelsi rennosti uralla. Sainkin kuulla herran keskittymisongelmista ja idea valmennukseen kehkeytyi hetkessä. Hakisimme siis Spedeltä huomiota liikkumiseen ja tehtäviin, tarkoituksena saada se oikeasti keskittymään mielenkiintoisiin tehtäviin.
Kehotin keräämään ohjat ja hiljalleen houkuttelemaan ryhtiä käyntiin, aloitettiin perinteisesti volteilla ja pysähdyksillä sekä peruutuksilla, saaden Speden herkistymään avuille. Alkuun ori toimi hieman löysästi ja teki pysähdykset ja liikkeelle lähdöt venyen, joten kehotin komentamaan vähän reippaammin ja tarkkailemaan erityisesti siirtymisiä.
Kun meno alkoi näyttää paremmalta, mutta edelleen hieman vetelältä, ehdotin kevyttä ravia, jossa vaihdeltaisiin tempoa, että saataisiin tehoa liikkeisiin ensin hankkimalla vauhtia ja siitä hevosta sitten keräämällä. Spede ainakin innostui, kun lisättiin vauhtia ja lisäykset menivät tosikin reippaiksi. Sitten aloin kehottamaan vauhdin vähitellen karsimista ja hevosen kokoamista. Kehitystä oli huomattavissa ja Spede alkoikin päästä jyvälle keräten itsensä ainakin tiiviiksi pakkaukseksi. Siirryttiin takaisin volttien ja pysäytysten tekoon, vuorotellen käyntiä ja ravia liikkumistapana käyttäen. Muutos aloitukseen oli huomattavissa ja Spede pysähtyi ja lähti liikkeellekkin energisemmin ja pysyi kasassa. Kehuin ratsukkoa ja Spedekin tuntui pitävän saamistaan kehuista. Kohta siirtymiset näyttivätkin jo mallikkaammilta, joten annoin hetken hengähdystauon.
Ratsukon kävellessä uralla selostin seuraavan harjoituksen, jossa pitkien sivujen alussa lähdetään pohkeenväistöllä pois uralta ja kentän keskeltä palattaisiin takaisin pohkeenväistössä pitkänuran loppuun, sama toisella puolella. Lyhyiden sivujen keskelle tulisi pysäytys ja peruutus. Näin pidettäisiin Spede työteliäänä eikä se pääsisi keksimään omiaan.
Idea näyttikin hyvältä ja Spede kuunteli ratsastajaa tarkkaavaisena, vaikka ensialkuun esittikin hölmöä ja käveli vain vinosti pohkeenväistöosat. Kehotin käyttämään apuja topakammin sen pari kertaa, että viesti menee perille ja tomerampi käsky saikin Speden lopettamaan urpoilunsa ja pohkeenväistökin löytyi. Jopa oikein mallikas sellainen! Käskin heti kehumaan ja kiittämään, mikä näytti tehoavan tähän kaveriin hyvin ja se alkoi tosissaan tekemään tehtäviä saadakseen lisää kehuja.
Annoin luvan jättää tehtävän ja siirtymään raviin, jossa tultaisiin pohkeenväistöä keskihalkaisijalta uralle aina jokatoisella kerralla toiseen suuntaan. Nyt kun pohkeenväistö oli jo käynnissä läpi, sujui se ravissakin oikein hienosti ja Spede näytti pitävän työnteosta.
Muutaman onnistuneen kerran jälkeen palkkioksi, neuvoin tekemään pysäytyksen seuraavan lyhyen sivun keskellä, josta nostettaisiin laukka. Aluksi laukka saisi olla reipas ja ratsukko saisi päästellä höyryjä, minkä jälkeen siirryttäisiin keskiympyrälle, jossa otettaisiin laukka haltuun ja pienennettäisiin sekä suurennettaisiin ympyrää.
Ratsukko ampaisikin pysähdyksestä näyttävästi laukkaan ja saivat laukata muutamisen kierrosta, minkä jälkeen jo itse Spede alkoi näyttää rauhoittumisen merkkejä ja laukka muuttui hallitun näköiseksi. Pyysin ratsukon ympyrälle ja aloitettiin hakemalla hyvä muoto ja tahti. Se löytyi hiljalleen kokeillen ja sitten alettiin pienentää ympyrää vähitellen. Spede hidasti laukkaa, mutta kehotin pitämään sen aiemman tahdin. Ori ymmärsi yskän ja tahti löytyi taas. Se pysyi hyvin muodossa ja liikkui mielellään, sitten taas isommalle ympyrälle ja tahdin piti säilyä. Ja säilyihän se! Kehuimme taas Spedeä ja se näyti oikein tyytyväiseltä. Vaihdettiin suuntaa ja sama juttu, ensin kesti hetki löytää tahti ja asetus, mutta pian meno näytti taas mallikkaalta. Pienennys ja suurennus onnistui mainiosti ja päästin ratsukon vielä uralle parille laukkakierrokselle ja sitten jäähdyttelyihin.
Tällä kertaa ainakin saatiin Spede keskittymään ja avainsanaksi kehkeytyi kehut, toivottavasti tästä on apua tai sitten meillä kävi vain tuuri.
Tällä kertaa nähdään, jäikö edellisestä valmennuksesta ratsukolle mitään mieleen. Annoin heidän suorittaa taas itsenäiset alkuverryttelyt siinä samalla, kun keksin heidän päänmenokseen jotain todella hauskaa. Rakensin kahdeksikolle kolme estettä, jokaiselle lyhyelle sivulle yhden ja keskilinjalle yhden, korkeutta maksimissaan polveen asti. Tämä jos mikä luulisi auttavan Speden liikaan intoiluun ja se selkeästi olikin hyvä tehtävä. Olin ehkä jopa enemmän innoissani, kun ori oli paremmin kuulolla kuin edellisessä valmennuksessa näin alussa. Nostin esteitä 70cm ja tässä vaiheessa hevonen innostui - eli luvassa tempon muutoksia. Neljännes ympyrästä esteen jälkeen hidasta laukkaa ja toinen neljännes ennen estettä vähän reippaammin - hallitusti kuitenkin. Spede oli selkeästi saatu kuulolle, koska se laukkasi nyt jopa yllättävän hallitusti, vaikkei reagoinutkaan kovin nopeasti ratsastajan antamiin apuihin.
Kahdeksikko-tehtävän alkaessa sujua, rakensin molemmille pitkille sivuille suhteutetut sarjat kolmesta esteestä, ylitettävänä olisi siis kuusi estettä aina eri laukka-askeleilla. Ensimmäiset sarjat ylitettiin kahdella ja kolmella laukalla, seuraavat taas kolmella ja kahdella. Siinä riitti töitä ratsukolle tasapuolisesti, mutta se oli selvästi keino saada Spede vielä paremmin kuulolle. Nyt hevonen näytti jopa hieman rentoutuvan - paha aikapommi oli selkeästi katoamassa. Nostin esteitä metriin ja ilmoitin mori-morille hyvissä ajoin ennen seuraavaa sarjaa, monellako laukalla sarja tulisi hypätä. Ensimmäiset suoritukset menivät vähän mönkään, laukkoja tuli väärä määrä vähän joka paikkaan. Skarppauksen jälkeen kuitenkin Spede ja mori-mori saivat alleen todella puhtaita suorituksia. Hienoa työskentelyä!
25.10.2015 estevalmennus, valmensi Riella
Valmennettavakseni saapui tällä kertaa mori-mori ja hänen aikapommi-ratsunsa Spede. Pikaisen tutustumiskierroksen jälkeen jäin seuraamaan ratsukon itsenäistä alkuverryttelyä ja suunnittelin samalla valmennuksen kulkua. Alkuverryttelyn aikana kuitenkin neuvoin ratsukkoa siirtymisissä, koska Spede selvästi olisi luistanut innostuksissaan siitä hommasta täysin. Hevonen tarvitsisi selvästi kontakti-harjoituksia, koska koskaan ei ole kiva ratsastaa hevosella joka ihan mielivaltaisesti laukkaisi ympäri kenttää tai maneesia kuuntelematta ratsastajaa ollenkaan. Niimpä rakensin pitkälle sivulle kaksi ristikkoa, joiden jälkeen ennen kulmaa tulisi pysähdys. Luulempa, että jo parilla toistolla Spede tajuaa ratsastajan olevan häntä korkeammalla pallilla. Tai siis luulin.. Spede laukkasi hurjaa vauhtia esteille, kahden laukan väli suoritettiin yhdellä ja pysähdys oli kaukana kauniista ja hallitusta. Niimpä lisäsin riskillä ja mori-morin hyväksynnästä ristikoiden väliin voltin.
Spede ei kovin selkeästi näyttänyt innokkuuttaan kuunnella ratsastajaa, mutta oli jo paljon paremmin kuulolla aiempaan verrattuna. Voltti alkoi näyttää hallitulta, vaikka pysähdys sarjan päässä olikin vielä liukuvaa mallia. Nostin esteitä hieman ja käskin mori-morin olla todella topakkana hevosen selässä. Jes, sen jälkeen tuli täydellinen suoritus! Siirsin tämän jälkeen esteet kolmikaariselle kiemurauralle ja lisäsin tehtävään yhden esteen. Esteet olivat tässä vaiheessa 80cm korkeita. Kaikkialla muualla oli tarkoitus suorittaa tempon muutoksia laukassa, että Speden tämän hetkinen hallinta säilyisi edes kutakuinkin samana. Kiemuran jälkeen tulisi myös pysähdys. Ensimmäinen suoritus oli taas sähläystä ja uuden jutun innokkuutta täynnä, mutta seuraava ja sitä seuraava vaikutti jo mallikkaalta. Ratsastaja selkeästi otti asenteen "minä määrään" ja se näkyi työskentelyssä huomattavasti. Viimeiset esteet ennen valmennuksen lopettamista olivat 120cm korkeita ja ratsukko alkoi näyttää jo todella hyvältä. Itsenäisten loppuverryttelyjen jälkeen kävimme mori-morin kanssa vielä pienen palautekeskustelun ja kehuin, ettei Spede olekkaan ehkä niin toivoton tapaus, kuin annettiin ymmärtää. No, ensi kerralla uudet kujeet!
02.06.2014 estevalmennus, valmensi yaren
Tähän kaveriin tykästyin oitis, kun se mori-morin kanssa asteli kentälle valmiina minun pirullisen hikisiin estetreeneihini. Silmät tekivät siitä kauhean lapsenomaisen ja mieleni olisi tehnyt mennä puristelemaan orin poskipäitä ja lässyttämään ihan höpöjä... Tai ehkä nyt jo hiukan liioittelin, mutta kuitenkin! Mori-mori näytti hermostuvan jo nyt minun innostukselleni ja hyvä ettei potkiskellut minua kauemmaksi, kun erehdyin liian lähelle. Spedeksi ristitty tapaus vaikutti kovin mukavalta ja kiltiltä, mutta oli pakko myöntää, että en minä aina suoranaisesti tiennyt, oliko siellä pään välissä kovinkaan paljon elämää. Alkuverryttelyissä ori mennä touhotti eteenpäin, mutta joku sen olemuksesta teki siitä vain niin pöhkön. Mori-mori koitti saada tätä palaamaan takaisin maanpäälle erilaisilla taivutusharjoituksilla ja ori jaksoi välillä kuunnella, välillä taas se unohtui jonnekin ihan omiin maailmoihinsa. Ravissa sen vauhti tahtoi välillä hyytyä, mutta laukkaa nostaessa menon olisi pitänyt olla vähintäänkin päätä huimaava. Lämmittelyesteelle päästessä en suoranaisesti tiennyt, meinasiko ratsukko ylittää sen etu- vai takaperin. Hyvin se kuitenkin meni ja ainakin sen hetken Spedekin jaksoi kuunnella, mitä sen ratsastajalla oli sille sanottavanaan. Neuvoin kuitenkin mori-moria ottamaan hiukan napakammat otteet, jottei ori tosiaan unohtuisi kesken suorituksen jonnekin pilvilinnoihin. Radalle päästessään ensimmäinen pysty menikin mallikkaasti, mutta okserille Spede mennä töhötti pää kenossa ja muualle katsellen, ettei siitä lopulta tullutkaan muuta kuin ohijuoksu, vaikka kuinka kiljuin mori-morille, että ottaa ohjat käsiin. Uudella yrityksellä ratsastaja ryhdistäytyikin, vaikka hänellä olikin edelleen täysi työ saada ratsunsa pysymään halutussa tehtävässä. Lähes jokaista estettä ennen Spede näytti keskittyvän ihan johonkin muuhun, mutta mori-mori sai kuin saikin orin aina viime hetkellä keskittymään haluamaansa ja rata olikin pian suoritettu puhtaasti loppuun. Spedellä ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia hyppykapasiteetin tai -tyylin suhteen, mutta se keskittyminen!
17.10.2013 kouluvalmennus, valmensi Jazzumi
Kirjava täysiveriori ratsastajineen saapui kentälle ja en voinut kuin ihastella Speden ulkonäköä. Ori vaikutti tyyneltä ja askelsi rennosti uralla. Sainkin kuulla herran keskittymisongelmista ja idea valmennukseen kehkeytyi hetkessä. Hakisimme siis Spedeltä huomiota liikkumiseen ja tehtäviin, tarkoituksena saada se oikeasti keskittymään mielenkiintoisiin tehtäviin.
Kehotin keräämään ohjat ja hiljalleen houkuttelemaan ryhtiä käyntiin, aloitettiin perinteisesti volteilla ja pysähdyksillä sekä peruutuksilla, saaden Speden herkistymään avuille. Alkuun ori toimi hieman löysästi ja teki pysähdykset ja liikkeelle lähdöt venyen, joten kehotin komentamaan vähän reippaammin ja tarkkailemaan erityisesti siirtymisiä.
Kun meno alkoi näyttää paremmalta, mutta edelleen hieman vetelältä, ehdotin kevyttä ravia, jossa vaihdeltaisiin tempoa, että saataisiin tehoa liikkeisiin ensin hankkimalla vauhtia ja siitä hevosta sitten keräämällä. Spede ainakin innostui, kun lisättiin vauhtia ja lisäykset menivät tosikin reippaiksi. Sitten aloin kehottamaan vauhdin vähitellen karsimista ja hevosen kokoamista. Kehitystä oli huomattavissa ja Spede alkoikin päästä jyvälle keräten itsensä ainakin tiiviiksi pakkaukseksi. Siirryttiin takaisin volttien ja pysäytysten tekoon, vuorotellen käyntiä ja ravia liikkumistapana käyttäen. Muutos aloitukseen oli huomattavissa ja Spede pysähtyi ja lähti liikkeellekkin energisemmin ja pysyi kasassa. Kehuin ratsukkoa ja Spedekin tuntui pitävän saamistaan kehuista. Kohta siirtymiset näyttivätkin jo mallikkaammilta, joten annoin hetken hengähdystauon.
Ratsukon kävellessä uralla selostin seuraavan harjoituksen, jossa pitkien sivujen alussa lähdetään pohkeenväistöllä pois uralta ja kentän keskeltä palattaisiin takaisin pohkeenväistössä pitkänuran loppuun, sama toisella puolella. Lyhyiden sivujen keskelle tulisi pysäytys ja peruutus. Näin pidettäisiin Spede työteliäänä eikä se pääsisi keksimään omiaan.
Idea näyttikin hyvältä ja Spede kuunteli ratsastajaa tarkkaavaisena, vaikka ensialkuun esittikin hölmöä ja käveli vain vinosti pohkeenväistöosat. Kehotin käyttämään apuja topakammin sen pari kertaa, että viesti menee perille ja tomerampi käsky saikin Speden lopettamaan urpoilunsa ja pohkeenväistökin löytyi. Jopa oikein mallikas sellainen! Käskin heti kehumaan ja kiittämään, mikä näytti tehoavan tähän kaveriin hyvin ja se alkoi tosissaan tekemään tehtäviä saadakseen lisää kehuja.
Annoin luvan jättää tehtävän ja siirtymään raviin, jossa tultaisiin pohkeenväistöä keskihalkaisijalta uralle aina jokatoisella kerralla toiseen suuntaan. Nyt kun pohkeenväistö oli jo käynnissä läpi, sujui se ravissakin oikein hienosti ja Spede näytti pitävän työnteosta.
Muutaman onnistuneen kerran jälkeen palkkioksi, neuvoin tekemään pysäytyksen seuraavan lyhyen sivun keskellä, josta nostettaisiin laukka. Aluksi laukka saisi olla reipas ja ratsukko saisi päästellä höyryjä, minkä jälkeen siirryttäisiin keskiympyrälle, jossa otettaisiin laukka haltuun ja pienennettäisiin sekä suurennettaisiin ympyrää.
Ratsukko ampaisikin pysähdyksestä näyttävästi laukkaan ja saivat laukata muutamisen kierrosta, minkä jälkeen jo itse Spede alkoi näyttää rauhoittumisen merkkejä ja laukka muuttui hallitun näköiseksi. Pyysin ratsukon ympyrälle ja aloitettiin hakemalla hyvä muoto ja tahti. Se löytyi hiljalleen kokeillen ja sitten alettiin pienentää ympyrää vähitellen. Spede hidasti laukkaa, mutta kehotin pitämään sen aiemman tahdin. Ori ymmärsi yskän ja tahti löytyi taas. Se pysyi hyvin muodossa ja liikkui mielellään, sitten taas isommalle ympyrälle ja tahdin piti säilyä. Ja säilyihän se! Kehuimme taas Spedeä ja se näyti oikein tyytyväiseltä. Vaihdettiin suuntaa ja sama juttu, ensin kesti hetki löytää tahti ja asetus, mutta pian meno näytti taas mallikkaalta. Pienennys ja suurennus onnistui mainiosti ja päästin ratsukon vielä uralle parille laukkakierrokselle ja sitten jäähdyttelyihin.
Tällä kertaa ainakin saatiin Spede keskittymään ja avainsanaksi kehkeytyi kehut, toivottavasti tästä on apua tai sitten meillä kävi vain tuuri.