virtuaalihevonen, a sim game horse
Skeletally Perfect "Tane"
Englantilainen täysiverinen, ori 164cm, mustankimo 17v, ikääntyy satunnaisesti s. 23.11.2013 (3v 23.12.2013) Rekisterinumero VH13-006-0236 Kasvattaja mori-mori (VRL-11325) Omistaja mori-mori (VRL-11325) Estepainotus; va B / 140cm / 130cm (CIC3) |
Tane on mutkaton, lunki kaveri käsitellä, ja ehdottomasti järkevimpiä hevosia joita on vastaan kävellyt. Täysiverisestä löytyy herkkä, säpäkkä ja ajoittain kuumuva kilparatsu, mutta sen kanssa voi myös tehdä maisemanihastelumaastoretkiä tai lähteä vaikka hiihtoratsastamaan ilman pelkoa siitä, että hevonen vetää kiitolaukkaa auringonlaskuun. Käsitellessä maailman kiltein, huomiota ja rakkautta rakastava haliponi, jonka kanssa saa itsensä aina paremmalle mielelle.
Jokainen hoitotoimenpide, oli se sitten perus harjaus tai varustus tai sellainen ällötys kuin matolääkkeen syöttäminen, onnistuu rutiinilla. Tane on onnesta soikeana jos saa ylimääräistä rapsuttelua - piikkisualla kaulan rapsuttelu on parasta ikinä! -, mutta se ei vaatimalla vaati huomiota vaan osaa käyttäytyä. Ori on silti hyvä sitoa kiinni tai laittaa käytävälle ketjuihin, sillä tammaväen perään Tane lähtee riiustelemaan nopeammin kuin hoitaja ehtii kissaa sanoa. Muuten hevonen on mutkaton hoidokki, joka nauttii joka harjanvedosta, tykkää tyllä pestyksi eikä ole moksiskaan, vaikka sitä kiskoisi hännästä jouhia selvitellessä. Ori saakin usein kehuja niin kengittäjältä kuin eläinlääkäriltä hienon asenteensa ja fiksun käytöksensä vuoksi.
Vaikka ori on lauhkea kuin lammas hoidettaessa, taluttaessa se on pörheämpää ja vaatii jämäkämpää käsittelyä. Tanella on hillitön hinku päästä naurattamaan naisia ja rähinöimään kilpakosijoiden kanssa, vaikkei se tallissa tai ratsastettaessa oikein tule esille. Narun nokassa Tane on kuitenkin pörheää, kiljuu ja steppaa minkä kerkeää eikä välttämättä kävele suoraa linjaa. Ainoastaan kevätkiimojen aikana ori saattaa lähteä omille teilleen, muulloin täysiverinen kulkee mukana, jos nyt ei suorassa mutta kulkee kuitenkin. Läimäisy riimunnarulla yleensä havahduttaa Tanen todellisuuteen ja saa sen kävelemään sievästi, mutta elvistely jatkuu tarhassa (olettaen, että joku viitsii huudella Tanelle takaisin).
Tanea ei saa lastattua pieneen koppiin, sille iskee laitakammo. Tarpeeksi tilava koppi/rekka ei aiheuta ahdistusta, orin saa lastattua näppärästi ja matkustus sujuu ongelmitta. Pysähtymiset ovat ongelma, jos joudutaan odottelemaan vaikkapa liikennevalojen vaihtumista Tane alkaa pitämään meteliä. Kisapaikoillakaan ori ei voi olla kopissa, se alkaa kuopia kopin pohjaa ja potkia seiniä.
Tane on periaatteessa herkkä ratsu, kunhan sen saa viritettyä siihen kuntoon. Jos orilta ei pyydä mitään se ei tee mitään, köpöttelee vain pitkänä makkarana ympäri kenttää ilman aikomustakaan saada itseään mihinkään muotoon. Orin saa herkistettyä ja laitettua työntekoon suht simppelisti, mutta on mukavaa vaihtelua lähteä välillä köpöttelymaastoon orilla, joka tuntuu nukahtavan pystyyn silkkaa rentouttaan.
Kun Tanelta alkaa vaatia työntekoa ori terästäytyy, ja on äkkiä herkkä hevonen joka ei siedä kovaa kättä tai kylkiään kaivelevia kantapäitä. Täysiverinen harvemmin pukittaa, mutta jos Tane ei pidä jostain se puree kuolainta, nostaa päänsä taivaisiin ja juoksee apujen alta. Pehmeäkätinen, kantapäänsä kurissa pitävä ratsastaja pärjää Tanen kanssa vallan mainiosti, kotikentällä treenatessa kimo ei tarvitse ammattikuskia selkäänsä.
Vaativaan B:hen taipuva Tane ei ole näyttävin kouluratsu, mutta yritteliäisyyttä on senkin edestä. Ori ihan nauttii avo- ja sulkutaivutusten treenaamisesta, ei laita pohkeenväistöä pahakseen ja muutenkin kouluratojen hiominen ja liikkeiden pilkunviilaus on täysiveriselle mieluista puuhaa. Tane kompensoi vaatimattomia keskiaskellajejaan upeilla lisätyillä askellajeilla, ja enemmän esteradoille soveliasta laukkaa yllättävän hyvällä ravilla (vaikka toki Tanen ravi on vaatimattomampi kuin puoliverisillä).
Esteillä, niin rata- kuin maastoesteillä, Tane on tasaisen varma suorittaja. Kimo ei kyttää tai kiellä, löytää ponnistuspaikat itsekseen ja kuumumisestaan huolimatta pysyy lapasessa. Orin laukkaa on helppo työstää, vaikka Tanella miten olisi menohaluja ja hinku päästä kiitämään esteeltä toiselle. Fiksuna hevosena ori ei lähde hyppyyn, jos radan pohja on todella huono tai ratsastaja epävarma.
Kisoissa ori on pörheämpää kuin kotona, eikä ole mitenkään tavatonta, että Tane käy käsihevosalueella kahdella jalalla. Jos tanssahtelu jääkin pois ohjelmasta, kimo joka tapauksessa huutelee muille ilmaisten olevansa paikalla ja komein kaikista. Ori on parempi pitää kaukana muista hevosista, orien kanssa tulee tappelu ja tammojen takamukset ovat liian kiinnostavia. Ruunien kanssa Tane tosin tulee loistavasti toimeen.
Verryttelyissä ja radalla Tane on herkempi ja helpommin kuumuva kuin kotosalla, ja kisoissa ori vaatiikin osaavamman kuskin selkäänsä pysyäkseen lapasessa. Tane ei stressaa, mutta se hivenen jännittää kisapaikoilla; jännitys pitää osata kanavoida niin, etteivät liikkeet jää nykiviksi tai hypyt liioitelluiksi kenguruloikiksi. Tane kuitenkin rakastaa yleisön edessä suorittamista, oli laji mikä hyvänsä, mutta valitettavasti showmiehen elkeet eivät tule itsestään. Verryttelyissä ori pitää saada kuulolle ja keskittymään kunnolla, etteivät kisat mene pipariksi.
Jokainen hoitotoimenpide, oli se sitten perus harjaus tai varustus tai sellainen ällötys kuin matolääkkeen syöttäminen, onnistuu rutiinilla. Tane on onnesta soikeana jos saa ylimääräistä rapsuttelua - piikkisualla kaulan rapsuttelu on parasta ikinä! -, mutta se ei vaatimalla vaati huomiota vaan osaa käyttäytyä. Ori on silti hyvä sitoa kiinni tai laittaa käytävälle ketjuihin, sillä tammaväen perään Tane lähtee riiustelemaan nopeammin kuin hoitaja ehtii kissaa sanoa. Muuten hevonen on mutkaton hoidokki, joka nauttii joka harjanvedosta, tykkää tyllä pestyksi eikä ole moksiskaan, vaikka sitä kiskoisi hännästä jouhia selvitellessä. Ori saakin usein kehuja niin kengittäjältä kuin eläinlääkäriltä hienon asenteensa ja fiksun käytöksensä vuoksi.
Vaikka ori on lauhkea kuin lammas hoidettaessa, taluttaessa se on pörheämpää ja vaatii jämäkämpää käsittelyä. Tanella on hillitön hinku päästä naurattamaan naisia ja rähinöimään kilpakosijoiden kanssa, vaikkei se tallissa tai ratsastettaessa oikein tule esille. Narun nokassa Tane on kuitenkin pörheää, kiljuu ja steppaa minkä kerkeää eikä välttämättä kävele suoraa linjaa. Ainoastaan kevätkiimojen aikana ori saattaa lähteä omille teilleen, muulloin täysiverinen kulkee mukana, jos nyt ei suorassa mutta kulkee kuitenkin. Läimäisy riimunnarulla yleensä havahduttaa Tanen todellisuuteen ja saa sen kävelemään sievästi, mutta elvistely jatkuu tarhassa (olettaen, että joku viitsii huudella Tanelle takaisin).
Tanea ei saa lastattua pieneen koppiin, sille iskee laitakammo. Tarpeeksi tilava koppi/rekka ei aiheuta ahdistusta, orin saa lastattua näppärästi ja matkustus sujuu ongelmitta. Pysähtymiset ovat ongelma, jos joudutaan odottelemaan vaikkapa liikennevalojen vaihtumista Tane alkaa pitämään meteliä. Kisapaikoillakaan ori ei voi olla kopissa, se alkaa kuopia kopin pohjaa ja potkia seiniä.
Tane on periaatteessa herkkä ratsu, kunhan sen saa viritettyä siihen kuntoon. Jos orilta ei pyydä mitään se ei tee mitään, köpöttelee vain pitkänä makkarana ympäri kenttää ilman aikomustakaan saada itseään mihinkään muotoon. Orin saa herkistettyä ja laitettua työntekoon suht simppelisti, mutta on mukavaa vaihtelua lähteä välillä köpöttelymaastoon orilla, joka tuntuu nukahtavan pystyyn silkkaa rentouttaan.
Kun Tanelta alkaa vaatia työntekoa ori terästäytyy, ja on äkkiä herkkä hevonen joka ei siedä kovaa kättä tai kylkiään kaivelevia kantapäitä. Täysiverinen harvemmin pukittaa, mutta jos Tane ei pidä jostain se puree kuolainta, nostaa päänsä taivaisiin ja juoksee apujen alta. Pehmeäkätinen, kantapäänsä kurissa pitävä ratsastaja pärjää Tanen kanssa vallan mainiosti, kotikentällä treenatessa kimo ei tarvitse ammattikuskia selkäänsä.
Vaativaan B:hen taipuva Tane ei ole näyttävin kouluratsu, mutta yritteliäisyyttä on senkin edestä. Ori ihan nauttii avo- ja sulkutaivutusten treenaamisesta, ei laita pohkeenväistöä pahakseen ja muutenkin kouluratojen hiominen ja liikkeiden pilkunviilaus on täysiveriselle mieluista puuhaa. Tane kompensoi vaatimattomia keskiaskellajejaan upeilla lisätyillä askellajeilla, ja enemmän esteradoille soveliasta laukkaa yllättävän hyvällä ravilla (vaikka toki Tanen ravi on vaatimattomampi kuin puoliverisillä).
Esteillä, niin rata- kuin maastoesteillä, Tane on tasaisen varma suorittaja. Kimo ei kyttää tai kiellä, löytää ponnistuspaikat itsekseen ja kuumumisestaan huolimatta pysyy lapasessa. Orin laukkaa on helppo työstää, vaikka Tanella miten olisi menohaluja ja hinku päästä kiitämään esteeltä toiselle. Fiksuna hevosena ori ei lähde hyppyyn, jos radan pohja on todella huono tai ratsastaja epävarma.
Kisoissa ori on pörheämpää kuin kotona, eikä ole mitenkään tavatonta, että Tane käy käsihevosalueella kahdella jalalla. Jos tanssahtelu jääkin pois ohjelmasta, kimo joka tapauksessa huutelee muille ilmaisten olevansa paikalla ja komein kaikista. Ori on parempi pitää kaukana muista hevosista, orien kanssa tulee tappelu ja tammojen takamukset ovat liian kiinnostavia. Ruunien kanssa Tane tosin tulee loistavasti toimeen.
Verryttelyissä ja radalla Tane on herkempi ja helpommin kuumuva kuin kotosalla, ja kisoissa ori vaatiikin osaavamman kuskin selkäänsä pysyäkseen lapasessa. Tane ei stressaa, mutta se hivenen jännittää kisapaikoilla; jännitys pitää osata kanavoida niin, etteivät liikkeet jää nykiviksi tai hypyt liioitelluiksi kenguruloikiksi. Tane kuitenkin rakastaa yleisön edessä suorittamista, oli laji mikä hyvänsä, mutta valitettavasti showmiehen elkeet eivät tule itsestään. Verryttelyissä ori pitää saada kuulolle ja keskittymään kunnolla, etteivät kisat mene pipariksi.
» Sukutaulu «
ii. Shacklebone EVM xx, 161cm, mkm ie. Snow White's Stepmother EVM xx, 163cm, m ei. Chaos Theory EVM xx, 162cm, m ee. Purely Perfect EVM xx, 158cm, rt |
iii. Skeletally Yours
EVM xx, 161cm, mkm iie. Lady Lazybones EVM xx, 166cm, rnkm iei. No Room in Heaven EVM xx, 164cm, rn iee. Snow White Trash EVM xx, 158cm, m eii. Causing Chaos EVM xx, 160cm, m eie. Pure Tone EVM xx, 163cm, rn eei. Alaskan Pride EVM xx, 156cm, rt eee. Lady Perfect EVM xx, 160cm, vkk |
» Jälkeläiset «
Tane on tarjolla jalostukseen. Astutuksista voi kysellä sähköpostitse.
» Kilpailukalenteri «
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset, voitot lihavoitu.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
» Valmennukset «
04.06.2014 kouluvalmennus, valmensi yaren
Pidettyäni jo hetken aikaa valmennusta Tanelle ja mori-morille, yllätyin todella kuullessani orin olevan vasta nelivuotias! Se oli niin kypsän oloinen ja omasi jo kovin näyttävätkin askeleet siihen nähden, että olisi vasta hetki sitten aloittanut ratsukoulutuksen. Kisaamaankin se oli ennättänyt jo valtavan määrän, joten tämä täysiverinen oli taas ehdottomasti niitä erikoislaatuisia tapauksia, joita ei usein vastaan kävellytkään. Mori-mori oli selvästi itsekin ylpeä tästä hankinnasta antoi Tanelle apuja liioitellun herkästi, josta kimo tuntui kuitenkin pitävän. Pyysin mori-moria hiljalleen ottamaan kootun käynnin lämmittelyiden jälkeen ja muutamien peruspysähdyksien jälkeen alkoi ori vähitellen kunnolla vetreytymään ja herkistymään avuille entisestään. Koottu ravikin meni varsin kivasti, mutta avo- ja sulkutaivutuksien kohdalla mori-mori käytti turhankin kärkkäästi ohjasapuja hyväkseen ja sai päätään järkyttyneenä heittelevän Tanen tähän vastaukseksi. Painotin käsien pehmeyden tärkeyttä ja huokaisten mori-mori yritti uudestaan. Kyllä hän osasi hyvin ratsastaa ja normaalisti pitikin pehmyttä ohjastuntumaa, mutta nyt jostain syystä kovat kädet pysyivät ja sen seurauksena Tane lopetti yhteistyönsä siihen paikkaan. "PERKELE!" nainen karjaisi niin kovaan ääneen, että sai jo Tanen ottamaan parit laukka-askeleet allaan. Käskin häntä lopettamaan naurettavan hermoilun saman tien ja alkavan oikeasti hommiin. Nyt ei ollut leikin aika, vaan oli uurastettava todella. "Minä olen liian kallis tällaisiin leikkitunteihin", vitsailin kepeästi ja sain lopulta mori-morinkin kireille kasvoille hymynpoikasen. Ilmeisesti pieni tunteiden purkaminen auttoi, sillä tällä kertaa mori-mori malttoi mielensä ja keskittyi erityisesti käsiinsä. Tane toimi heti kuuliaisesti ja hoito homman kotiin kyllä juuri niin kuin kuuluikin. Nyt uskalsin ehdottaa jo saman kokeilemista laukassakin ja todennäköisesti hetki sitten tuloksena olisi ollut pelkkä katastrofi, mutta nyt näin harmoonista yhteistyötä. Heti kun kaksikko oli saanut tehtävän suoritettua loppuun, annoin heille vapautuksen tämän päivän valmennuksesta. Eiköhän noita töitä ollut tehty jo ihan tarpeeksi!
03.06.2014 estevalmennus, valmensi Riitsu
Tänään pääsin valmentamaan ystävääni mori-moria sekä hänen komeaa täysiverioria esteillä. Tane näytti niin uljaalta ja komealta alkuverkkojen aikana, että sen oli pakko olla myös hyvä hyppäämään. 60cm korkeilla verkkaesteillä Tane jätti reilun ilmavaran ja siitä huomasi, että voidaan siirtyä jo hieman korkeampiin esteisiin. Radassa oli kuusi 90cm korkeaa estettä, jotka ratsukon täytyi tulla rauhallisella vauhdilla. Ratsukko keskittyi suoritukseen 110%, joten rata oli puhdas ja vauhti pysyi rauhallisena. Nostin esteet 110cm korkeuteen ja huomasin kuinka ratsukko innostui korkeammista esteistä. "Ottakaa muutama laukkavoltti jossain kohti missä on tilaa, ennen radan aloittamista." Ratsukko laukkasi melko reippaalla vauhdilla voltilla ja Tanesta huomasi sen että se kuumuu helpommin korkeilla esteillä. "Tee muutaman kerran pidätä-myöntää ja tulkaa sitten radalle. Muista pidätellä myös hieman ennen esteitä ja päästä se menemään juuri ennen esteitä." mori-mori kuunteli neuvojani hyvin, mutta ori kuumui silti melko paljon ja pudotti samalla muutamat puomit maahan. "Menkää hetki käyntiä uralla ja yritä rauhotella oria. Tulkaa sitten rata uudelleen." Uudella yrityksellä Tane oli paljon rauhallisempi, joten radan hyppääminen onnistui hyvin. Nostin esteet vielä 120cm korkeiksi, joka oli tänään maksimikorkeus. Halusimme saada Tanen toimimaan todella hyvin ensin tässä korkeudessa ja seuraavassa valmennuksessa voitaisiin hypätä hieman korkeampaa. Tane laukkasi reippaalla tahdilla esteitä kohti, mutta mori-mori sai pidätyksillään pidettyä orin käsissään. Rata oli jälleen puhdas ja hyvällä tyylillä hypätty, joten päätimme lopettaa siihen. mori-morin ratsastuksessa ei ole mitään suuria virheitä, muutamia katseen kääntämisiä väärän aikaan yms, mutta heidän tulisi harjoitella hyppäämistä myös hieman pienemmillä esteillä, jottei metrin ilmavaroja tulisi.
28.05.2014 estevalmennus, valmensi Miia Maria
Ratsukko oli jo valmiina verryttelemässä, kun saavuin kentälle. Tane liikkui hyvin eteen ja oli vastaanottavaisen oloinen. Kerroin ratsukolle, että tänään harjoittelisimme lähestymisiä ja laukan säätelemistä melko perinteisen harjoituksen avulla. Asetin pääty-ympyrän avoimelle sivulle kaareen neljä puomia innarivälein. Pyysin ratsukkoa nostamaan laukan ja tulemaan puomit kerran täysin keskeltä ilman sen suurempaa miettimistä, millaisessa laukassa puomeja kannattaisi lähestyä. Lähestyminen oli hieman huono ja puomit jäivät etujalkojen väliin. Pyysin mori-moria ratsastamaan hieman terävämpää laukkaa ja tulemaan puomit uudestaan. Tällä kertaa lähestyminen oli hyvä ja puomit eivät kolisseet.
Seuraavaksi pyysin mori-moria selkeästi lyhentämään laukkaa ja tulemaan puomit aivan sisälaidasta. Ratsukko ymmärsi tehtävän hyvin ja mori-mori onnistui heti ensimmäisellä kerralla saamaan laukan riittävän lyhyeksi. Heti onnistuneen suorituksen jälkeen pyysin ratsukkoa vuorostaan lisäämään laukkaa ja tulemaan puomit aivan ulkolaidasta. Tämä tuotti hieman ongelmia eikä Tane meinannut venyä riittävästi. Muutaman yrityksen jälkeen saimme homman sujumaan. Tämän jälkeen pyysin ratsukkoa tulemaan samaa puomisarjaa vuoroin lyhyessä ja vuoroin pitkässä laukassa. Kun ratsukko sai putkeen onnistumiset, annoimme Tanen hetken hengähtää.
Valmennuksen lopuksi rakensin yksittäisen 140cm korkean okserin keskelle pituushalkaisijaa, ja asetin lähestymispuomit sen molemmille puolille. Pyysin ratsukkoa hyppäämään okseria niin, että sen jälkeen käännyttiin vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle. Haasteelliseksi osoittautui se, että Tane hakeutui helposti vinoon eikä laukka meinannut vaihtua esteen päällä. Muutaman kompuroinnin jälkeen Tane sai tehtävästä kiinni ja ratsukko sai muutaman erittäin hyvin onnistuneen hypyn. Tane hyppäsi terävästi ja mori-mori antoi sille riittävästi tilaa ja tukea. Annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
11.05.2014 kouluvalmennus, valmensi Julle
mori ja Tane saivat ottaa alkuverryttelyt keskenään, samalla kun itse katselin sivusta. Tane näytti oikein kivalle, vaikkakin muutaman kerran se taisi kiukustua liian kovasta pidätteestä tai pohkeesta, jolloin pää sinkosi hetkeksi ylös ja häntä viuhahti erittäin ärsyyntyneeseen tyyliin. Alkuverryttelyt suoritettuamme aloitimme päivän päätehtävän, eli kootut askellajit. Ensin hioimme käynnin kuntoon. Tane oli aluksi sitä mieltä että voisi lähinnä köpötellä miten sattuu, mutta kun mori huomautti muutaman kerran että se ei todellakaan sovi, alkoi käynti parantua huomattavasti. Kun olin tyytyväinen käyntiin, pyysin ratsukkoa siirtymään raviin. Ravin kokoaminen ei ollutkaan niin helppo tehtävä, sillä Tane ei olisi millään malttanut keskittyä askeliinsa. Ahkeralla pidätteiden ja apujen käytöllä Tane lopulta kuunteli oikein hyvin ja koottu ravikin sujui. Laukan kokoaminen tuntui olevan askellajeista helpoin, eikä vaatinut paljoa työtä. Ravi oli kyllä näyttävämmän näköistä kun laukka, mutta laukasta löytyi heti se hillitympi vauhti. Näiden jälkeen aika aikoikin olla lopussa, joten pyysin ottamaan loppuverryttelyt.
01.05.2014 estevalmennus, valmensi Sylttis
Alkukäynneissä Tane oli pitkää makkaraa, joka löntysti pitkin uraa. Kentälle kootut esteet eivät tuntuneen herättävän minkäänlaista kiinnostusta orissa. Ohjia kerättäessä ja raviin siirryttäessä olin yllättynyt kuinka orin asenne muuttui. Mihin katosi se vetämätön hevonen jonka tilalle oltiin tuotu innokas ratsu? Tan eravasi reippain askelin ja silmäili sivusilmällä esteitä. Volteilla ori oli valmis suuntaamaan esteelle, mutta ratsastaja hallitsi oriin hyvin. Pienten laukkaharjoitusten jälkeen olimme valmiit aloittamaan verryttelyesteellä, joka oli 80cm korkuinen. Ori hyppäsi sen leikiten kerran ja toisenkin, jonka jälkeen oli aika suunnata reiluun metriin. Hypättävät esteet olivat lähellä oriin kisatasoa, joten haastetta riitti. Olin koonnut yhden irto esteen sekä kolmen esteen sarjan. Sarjojen välille olin laskenut kahden pitkän tai kolmen lyhyen askelen sarjat. Tane tuntui olevan sangen innokas ja yritti kiihdyttää vauhtia esteelle tullessa, mutta ratsastaja piti oriin hyvin hallinnassa. Ensimmäinen irtoeste hypättiin kevyesti ja sarjalle tullessa oria saikin hillitä ja kerätä, että alastulo ja lähdestyminen seuraavalle esteelle onnistuisi. Tane oli liian innokas ja alastulo meni liian pitkäksi ja askeleita ei saatu sovitettua. Toinen este mentiin ylitse, mutta kolmannesta tippui puomi. Toisella yrittämällä ori saatiin koottua hyvin ennen ensimmäistä estettä, jotta hyppy onnistui, samoin alastulo. Tane olisi tahtonut vetää kahdella askelella, mutta ratsastaja piti oriin hyvin hallinnassa ja sai mahdutettua kolmannen askelen. Viimeinen väli meni kahdella pitkällä askelella. Sarjaa hypättäessä ratsastaja sai harjoiteltua sekä kahdella pitkällä askelella, että kolmella lyhyellä esteiden väliä. Tane oli tunnin jälestäkin erittäin innokas ja hikinen ratsu, joka olisi hypännyt varmasti koko päivän, jos olisi mahdollista. Loppuverryttelyissä ori yritti vielä saada mahdollisuuden päästä hyppäämään, mutta eiköhän tämänpäiväiset treenit nyt ole vedetty.
01.04.2014 estevalmennus, valmensi Noreen (VRL-05766)
Tämänpäiväisen valmennuksen aiheena olisi keskittyä työstämään koottuja askellajeja. Ratsukon astellessa maneesiin, päättivät he aloittaa alkulämmittelyn itsenäisesti, mikä miellytti minua. Tane liikku sulavin ja kevein askelin morin alla. Päätimme aloittaa ensimmäisenä kootin käynnin harjoittelusta, josta tulisimme siirtymään automaattisesti raviin ja sitten laukkaan. Tane kuunteli morin antamia apuja ja pyrki toimimaan niiden mukaisesti sekä se taipui kauniiti muotoon jo pelkässä käynnissä. Raviin siirtyessämme olin aivan kauhusta kankea, kun näin millaisella ravilla ori lähti porhaltamaan eteenpäin. mori näytti tietävän mistä on kyse ja sai Tanen ravamaan oikeassa muodossa, joka näytti huomattavasti paremmalta. Ratsukko näytti nauttivan yhteisestä uurastamisesta, mikä välittyi molempien katseista. Laukkaan siirryttäessä Tane taipui automaattisesti muotoon edeten rauhalliseen tanssahtelevaan tahtiin eteenpäin. Tällä kertaa morin ei tarvinnut kuin pyytää ja ori taipui saman tien. Näinkin onnistuneiden harjoitusten jälkeen on hyvä päästää ratsukko loppulämmittelyyn.
Pidettyäni jo hetken aikaa valmennusta Tanelle ja mori-morille, yllätyin todella kuullessani orin olevan vasta nelivuotias! Se oli niin kypsän oloinen ja omasi jo kovin näyttävätkin askeleet siihen nähden, että olisi vasta hetki sitten aloittanut ratsukoulutuksen. Kisaamaankin se oli ennättänyt jo valtavan määrän, joten tämä täysiverinen oli taas ehdottomasti niitä erikoislaatuisia tapauksia, joita ei usein vastaan kävellytkään. Mori-mori oli selvästi itsekin ylpeä tästä hankinnasta antoi Tanelle apuja liioitellun herkästi, josta kimo tuntui kuitenkin pitävän. Pyysin mori-moria hiljalleen ottamaan kootun käynnin lämmittelyiden jälkeen ja muutamien peruspysähdyksien jälkeen alkoi ori vähitellen kunnolla vetreytymään ja herkistymään avuille entisestään. Koottu ravikin meni varsin kivasti, mutta avo- ja sulkutaivutuksien kohdalla mori-mori käytti turhankin kärkkäästi ohjasapuja hyväkseen ja sai päätään järkyttyneenä heittelevän Tanen tähän vastaukseksi. Painotin käsien pehmeyden tärkeyttä ja huokaisten mori-mori yritti uudestaan. Kyllä hän osasi hyvin ratsastaa ja normaalisti pitikin pehmyttä ohjastuntumaa, mutta nyt jostain syystä kovat kädet pysyivät ja sen seurauksena Tane lopetti yhteistyönsä siihen paikkaan. "PERKELE!" nainen karjaisi niin kovaan ääneen, että sai jo Tanen ottamaan parit laukka-askeleet allaan. Käskin häntä lopettamaan naurettavan hermoilun saman tien ja alkavan oikeasti hommiin. Nyt ei ollut leikin aika, vaan oli uurastettava todella. "Minä olen liian kallis tällaisiin leikkitunteihin", vitsailin kepeästi ja sain lopulta mori-morinkin kireille kasvoille hymynpoikasen. Ilmeisesti pieni tunteiden purkaminen auttoi, sillä tällä kertaa mori-mori malttoi mielensä ja keskittyi erityisesti käsiinsä. Tane toimi heti kuuliaisesti ja hoito homman kotiin kyllä juuri niin kuin kuuluikin. Nyt uskalsin ehdottaa jo saman kokeilemista laukassakin ja todennäköisesti hetki sitten tuloksena olisi ollut pelkkä katastrofi, mutta nyt näin harmoonista yhteistyötä. Heti kun kaksikko oli saanut tehtävän suoritettua loppuun, annoin heille vapautuksen tämän päivän valmennuksesta. Eiköhän noita töitä ollut tehty jo ihan tarpeeksi!
03.06.2014 estevalmennus, valmensi Riitsu
Tänään pääsin valmentamaan ystävääni mori-moria sekä hänen komeaa täysiverioria esteillä. Tane näytti niin uljaalta ja komealta alkuverkkojen aikana, että sen oli pakko olla myös hyvä hyppäämään. 60cm korkeilla verkkaesteillä Tane jätti reilun ilmavaran ja siitä huomasi, että voidaan siirtyä jo hieman korkeampiin esteisiin. Radassa oli kuusi 90cm korkeaa estettä, jotka ratsukon täytyi tulla rauhallisella vauhdilla. Ratsukko keskittyi suoritukseen 110%, joten rata oli puhdas ja vauhti pysyi rauhallisena. Nostin esteet 110cm korkeuteen ja huomasin kuinka ratsukko innostui korkeammista esteistä. "Ottakaa muutama laukkavoltti jossain kohti missä on tilaa, ennen radan aloittamista." Ratsukko laukkasi melko reippaalla vauhdilla voltilla ja Tanesta huomasi sen että se kuumuu helpommin korkeilla esteillä. "Tee muutaman kerran pidätä-myöntää ja tulkaa sitten radalle. Muista pidätellä myös hieman ennen esteitä ja päästä se menemään juuri ennen esteitä." mori-mori kuunteli neuvojani hyvin, mutta ori kuumui silti melko paljon ja pudotti samalla muutamat puomit maahan. "Menkää hetki käyntiä uralla ja yritä rauhotella oria. Tulkaa sitten rata uudelleen." Uudella yrityksellä Tane oli paljon rauhallisempi, joten radan hyppääminen onnistui hyvin. Nostin esteet vielä 120cm korkeiksi, joka oli tänään maksimikorkeus. Halusimme saada Tanen toimimaan todella hyvin ensin tässä korkeudessa ja seuraavassa valmennuksessa voitaisiin hypätä hieman korkeampaa. Tane laukkasi reippaalla tahdilla esteitä kohti, mutta mori-mori sai pidätyksillään pidettyä orin käsissään. Rata oli jälleen puhdas ja hyvällä tyylillä hypätty, joten päätimme lopettaa siihen. mori-morin ratsastuksessa ei ole mitään suuria virheitä, muutamia katseen kääntämisiä väärän aikaan yms, mutta heidän tulisi harjoitella hyppäämistä myös hieman pienemmillä esteillä, jottei metrin ilmavaroja tulisi.
28.05.2014 estevalmennus, valmensi Miia Maria
Ratsukko oli jo valmiina verryttelemässä, kun saavuin kentälle. Tane liikkui hyvin eteen ja oli vastaanottavaisen oloinen. Kerroin ratsukolle, että tänään harjoittelisimme lähestymisiä ja laukan säätelemistä melko perinteisen harjoituksen avulla. Asetin pääty-ympyrän avoimelle sivulle kaareen neljä puomia innarivälein. Pyysin ratsukkoa nostamaan laukan ja tulemaan puomit kerran täysin keskeltä ilman sen suurempaa miettimistä, millaisessa laukassa puomeja kannattaisi lähestyä. Lähestyminen oli hieman huono ja puomit jäivät etujalkojen väliin. Pyysin mori-moria ratsastamaan hieman terävämpää laukkaa ja tulemaan puomit uudestaan. Tällä kertaa lähestyminen oli hyvä ja puomit eivät kolisseet.
Seuraavaksi pyysin mori-moria selkeästi lyhentämään laukkaa ja tulemaan puomit aivan sisälaidasta. Ratsukko ymmärsi tehtävän hyvin ja mori-mori onnistui heti ensimmäisellä kerralla saamaan laukan riittävän lyhyeksi. Heti onnistuneen suorituksen jälkeen pyysin ratsukkoa vuorostaan lisäämään laukkaa ja tulemaan puomit aivan ulkolaidasta. Tämä tuotti hieman ongelmia eikä Tane meinannut venyä riittävästi. Muutaman yrityksen jälkeen saimme homman sujumaan. Tämän jälkeen pyysin ratsukkoa tulemaan samaa puomisarjaa vuoroin lyhyessä ja vuoroin pitkässä laukassa. Kun ratsukko sai putkeen onnistumiset, annoimme Tanen hetken hengähtää.
Valmennuksen lopuksi rakensin yksittäisen 140cm korkean okserin keskelle pituushalkaisijaa, ja asetin lähestymispuomit sen molemmille puolille. Pyysin ratsukkoa hyppäämään okseria niin, että sen jälkeen käännyttiin vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle. Haasteelliseksi osoittautui se, että Tane hakeutui helposti vinoon eikä laukka meinannut vaihtua esteen päällä. Muutaman kompuroinnin jälkeen Tane sai tehtävästä kiinni ja ratsukko sai muutaman erittäin hyvin onnistuneen hypyn. Tane hyppäsi terävästi ja mori-mori antoi sille riittävästi tilaa ja tukea. Annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
11.05.2014 kouluvalmennus, valmensi Julle
mori ja Tane saivat ottaa alkuverryttelyt keskenään, samalla kun itse katselin sivusta. Tane näytti oikein kivalle, vaikkakin muutaman kerran se taisi kiukustua liian kovasta pidätteestä tai pohkeesta, jolloin pää sinkosi hetkeksi ylös ja häntä viuhahti erittäin ärsyyntyneeseen tyyliin. Alkuverryttelyt suoritettuamme aloitimme päivän päätehtävän, eli kootut askellajit. Ensin hioimme käynnin kuntoon. Tane oli aluksi sitä mieltä että voisi lähinnä köpötellä miten sattuu, mutta kun mori huomautti muutaman kerran että se ei todellakaan sovi, alkoi käynti parantua huomattavasti. Kun olin tyytyväinen käyntiin, pyysin ratsukkoa siirtymään raviin. Ravin kokoaminen ei ollutkaan niin helppo tehtävä, sillä Tane ei olisi millään malttanut keskittyä askeliinsa. Ahkeralla pidätteiden ja apujen käytöllä Tane lopulta kuunteli oikein hyvin ja koottu ravikin sujui. Laukan kokoaminen tuntui olevan askellajeista helpoin, eikä vaatinut paljoa työtä. Ravi oli kyllä näyttävämmän näköistä kun laukka, mutta laukasta löytyi heti se hillitympi vauhti. Näiden jälkeen aika aikoikin olla lopussa, joten pyysin ottamaan loppuverryttelyt.
01.05.2014 estevalmennus, valmensi Sylttis
Alkukäynneissä Tane oli pitkää makkaraa, joka löntysti pitkin uraa. Kentälle kootut esteet eivät tuntuneen herättävän minkäänlaista kiinnostusta orissa. Ohjia kerättäessä ja raviin siirryttäessä olin yllättynyt kuinka orin asenne muuttui. Mihin katosi se vetämätön hevonen jonka tilalle oltiin tuotu innokas ratsu? Tan eravasi reippain askelin ja silmäili sivusilmällä esteitä. Volteilla ori oli valmis suuntaamaan esteelle, mutta ratsastaja hallitsi oriin hyvin. Pienten laukkaharjoitusten jälkeen olimme valmiit aloittamaan verryttelyesteellä, joka oli 80cm korkuinen. Ori hyppäsi sen leikiten kerran ja toisenkin, jonka jälkeen oli aika suunnata reiluun metriin. Hypättävät esteet olivat lähellä oriin kisatasoa, joten haastetta riitti. Olin koonnut yhden irto esteen sekä kolmen esteen sarjan. Sarjojen välille olin laskenut kahden pitkän tai kolmen lyhyen askelen sarjat. Tane tuntui olevan sangen innokas ja yritti kiihdyttää vauhtia esteelle tullessa, mutta ratsastaja piti oriin hyvin hallinnassa. Ensimmäinen irtoeste hypättiin kevyesti ja sarjalle tullessa oria saikin hillitä ja kerätä, että alastulo ja lähdestyminen seuraavalle esteelle onnistuisi. Tane oli liian innokas ja alastulo meni liian pitkäksi ja askeleita ei saatu sovitettua. Toinen este mentiin ylitse, mutta kolmannesta tippui puomi. Toisella yrittämällä ori saatiin koottua hyvin ennen ensimmäistä estettä, jotta hyppy onnistui, samoin alastulo. Tane olisi tahtonut vetää kahdella askelella, mutta ratsastaja piti oriin hyvin hallinnassa ja sai mahdutettua kolmannen askelen. Viimeinen väli meni kahdella pitkällä askelella. Sarjaa hypättäessä ratsastaja sai harjoiteltua sekä kahdella pitkällä askelella, että kolmella lyhyellä esteiden väliä. Tane oli tunnin jälestäkin erittäin innokas ja hikinen ratsu, joka olisi hypännyt varmasti koko päivän, jos olisi mahdollista. Loppuverryttelyissä ori yritti vielä saada mahdollisuuden päästä hyppäämään, mutta eiköhän tämänpäiväiset treenit nyt ole vedetty.
01.04.2014 estevalmennus, valmensi Noreen (VRL-05766)
Tämänpäiväisen valmennuksen aiheena olisi keskittyä työstämään koottuja askellajeja. Ratsukon astellessa maneesiin, päättivät he aloittaa alkulämmittelyn itsenäisesti, mikä miellytti minua. Tane liikku sulavin ja kevein askelin morin alla. Päätimme aloittaa ensimmäisenä kootin käynnin harjoittelusta, josta tulisimme siirtymään automaattisesti raviin ja sitten laukkaan. Tane kuunteli morin antamia apuja ja pyrki toimimaan niiden mukaisesti sekä se taipui kauniiti muotoon jo pelkässä käynnissä. Raviin siirtyessämme olin aivan kauhusta kankea, kun näin millaisella ravilla ori lähti porhaltamaan eteenpäin. mori näytti tietävän mistä on kyse ja sai Tanen ravamaan oikeassa muodossa, joka näytti huomattavasti paremmalta. Ratsukko näytti nauttivan yhteisestä uurastamisesta, mikä välittyi molempien katseista. Laukkaan siirryttäessä Tane taipui automaattisesti muotoon edeten rauhalliseen tanssahtelevaan tahtiin eteenpäin. Tällä kertaa morin ei tarvinnut kuin pyytää ja ori taipui saman tien. Näinkin onnistuneiden harjoitusten jälkeen on hyvä päästää ratsukko loppulämmittelyyn.
» Päiväkirja «
02.01.2016, kirjoitti omistaja
Tane on jäänyt viimeaikoina (tai viimevuosina) hieman taka-alalle uusien hevosten ja varsojen viedessä kaiken ajan, mutta viimein ori alkaa olla valmis suunnistamaan kohti laatuarvosteluja niin kilpailusijoitustensa kuin jälkeläisnäyttöjensäkin puolesta! Kovasti on viime päivinä kertailtu niitä kuuluisia hyviä käytöstapoja, nätisti narussa kulkemista ja paikallaan seisomista, mikä on vähäisen näyttelykokemuksen myötä päässyt, noh, hieman unholaan.
Yleisesti Tane on ollut helppo hevonen arjen melskeissä ja rauhoittanut mukavasti nuorempien lajikumppaniensa riekkumista. Ukko on edelleen kovin reipas vaikka ikää onkin alkanut kertymään, mitään suurempia vanhuudenvaivoja ei ole vielä nähtävissä yleisen höperyyden lisäksi. Pari viikkoa sitten tehtiin klinikkareissu useamman hevosen voimin, Tanella raspattiin hampaista muutama luupiikki ja eläinlääkäri tarkisti yleisesti hevosen kunnon. Hyvältä näyttää, kuulemma.
Tane on jäänyt viimeaikoina (tai viimevuosina) hieman taka-alalle uusien hevosten ja varsojen viedessä kaiken ajan, mutta viimein ori alkaa olla valmis suunnistamaan kohti laatuarvosteluja niin kilpailusijoitustensa kuin jälkeläisnäyttöjensäkin puolesta! Kovasti on viime päivinä kertailtu niitä kuuluisia hyviä käytöstapoja, nätisti narussa kulkemista ja paikallaan seisomista, mikä on vähäisen näyttelykokemuksen myötä päässyt, noh, hieman unholaan.
Yleisesti Tane on ollut helppo hevonen arjen melskeissä ja rauhoittanut mukavasti nuorempien lajikumppaniensa riekkumista. Ukko on edelleen kovin reipas vaikka ikää onkin alkanut kertymään, mitään suurempia vanhuudenvaivoja ei ole vielä nähtävissä yleisen höperyyden lisäksi. Pari viikkoa sitten tehtiin klinikkareissu useamman hevosen voimin, Tanella raspattiin hampaista muutama luupiikki ja eläinlääkäri tarkisti yleisesti hevosen kunnon. Hyvältä näyttää, kuulemma.