virtuaalihevonen, a sim game horse
Gottesfurcht "Vursti"
Saksalainen ratsuponi (50%), ori 145cm, ruunikko ti mtj vsk 12v, ikääntyy satunnaisesti s. 14.02.2014 (3v 14.03.2014) Rekisterinumero VH14-029-0165 Kasvattaja Susiraja Omistaja mori-mori (VRL-11325) Estepainotus; he A / 100cm / 100cm (helppo) |
Koska poniori on perinyt vanhemmiltaan juurikin ne piirteet mitä en toivonut, saan jos jonkilaisten tempausten vuoksi kirota ponin päivittäin alimpaan helvettiin ja makkaratehtaalla uhaten. Meillä on Vurstin kanssa tämä tämmöinen (yllättäen toimivaksi todettu) viha-rakkaus -suhde. Ja koska isä on jumalten tuho ja emä hirviömorsian, on aivan loogista että pojasta tulee jumalanpelko.
Poniori on kotona laiska alisuorittaja, kepposmaakari ja maanvaiva, kisoissa taas todella näyttävä suorittaja. Vursti on vieraskorea ja pöyhkeilevä tapaus, jota manaa kotona ja ylistää heti, kun lähdetään kotitien postilaatikoita pidemmälle.
Karsinassa odottava poni saattaa näyttää iloisen uteliaalta, mutta se mielikuva romuttuu saman tien, kun Vursti yrittää karata karsinastaan. Ori hoidetaan joka kerta kiinni sidottuna, mieluiten käytävällä ketjuihin laitettuna, ettei poni pääse tekemään turhan paljoa tihutöitä. Mikään ei välty Vurstin ahnailta poninhampailta, jos ruunikolla on tarpeeksi tilaa olla ja pureskella kaikkea mitä eteen sattuu - ja ihan kirjaimellisesti kaikkea. Vursti syö loimet, harjat, hoitajansa hiukset ja vaatteet, nahkaosat, kerran poni koetti mutustella tallikissan hännä parempiin suihin. Vursti syö myös päällään olevat loimet ja varusteet sekä kavereiden takit, jos tarpeeksi lähelle pääsee. Herkkupalat annetaan aina ruokakippoon, ettei poni opi näykkimään tosissaan. Kun karkailu- ja näykkimistaipumuksen jättää huomiota, Vursti on simppeli hoitaa. Kaikki hoitotoimenpiteet, varustaminen, eläinlääkärin ja kengittäjän käynnit sujuvat rutiinilla, ja jos ponia malttaa paijata Vursti on oloonsa tyytyväinen.
Kun Vurstia taluttaa, saa olla tarkkana ponin konnankoukkujen suhteen. Ori vaikuttaa perässä kiskottavalta mallilta, mutta ruunikko saattaa tehdä äkkipyrähdyksen tai kiskaista itsensä irti halutessaan vapauteen. Jämäkällä komentamisella ja nopeilla reaktioilla pärjää pitkälle.
Vursti on ongelmaton lastata ja purkaa, ongelma on matkustaminen. Poni ei stressaa matkantekoa, mutta inhoaa ahtautta ja paikoillaan seisomista. Koko matka ja se aika, jonka poni joutuu kopissa odottamaan on yhtä kiljumista ja seinien potkimista.
Ratsuna poni on laiska alisuorittaja, joka ei halua ja jota ei kiinnosta. Kotikentällä Vursti on yhtä työintoinen kuin sossupummi työnhaussa. Oria ei kiinnosta tehdä töitä tai miellyttää ratsastajaansa, joten jos ponilta ei vaadi mitään se ei myöskään tee mitään. Kun ruunikon pakottaa työntekoon meno on laiskaa ja vetelää, Vurstin liikkeet ovat tahmeat ja maahan sidotut eikä yritystä ole nimeksikään yhtään minkään asian suhteen. Ponin herkistäminen ja virkummaksi saaminen on hyvin hankalaa, eikä onnistu juuri koskaan - Vursti laiskottelee kotona ja tekee asioita vasta vieraassa paikassa ja yleisöä saadessaan.
Kuolupuolella Vursti hallitsee kaikki helppojen luokkien liikkeet, mitä ei uskoisi, kun katselee ponia, jolle jo askellajin sisäiset siirtymät tuntuvat olevan tuskaa. Vursti tarvitsee määrätietoisen, aktiivisen ratsastajan, joka ratsastaa joka askeleen vaikka viiteen kertaan jos (kun) on tarvis. Kun tehtävissä on tarpeeksi vaihtelevuutta Vursti yrittää hitusen enemmän, vaikka suurimman osan ajasta meno on laiskaa humputtelua. Parhaimmillaan poni on herkkä, työintoinen kouluponi, mutta yleensä tästä jäädään aika kauas.
Rata- ja maastoesteillä poni on aivan samanlainen; laiska. Vursti ei pelkää yhtäkään estettä tai johdetta, edes niitä kauhistuksia, joiden lähelle muut hevoset eivät suostu menemään. Poni tekee kuitenkin laiskoja, veteliä hyppyjä, koluuttelee kohtuuttoman paljon ja välillä juoksee esteen ohi, kun ei viitsi hypätä. Ratsuponi harvemmin kieltää, se on turhan vaivalloista. Taitava ratsastaja saa ponin innostumaan hyppäämisestä, ja kun Vursti alkaa tehdä töitä ori on kuin eri poni. Herkkä, nopeasti reagoiva ja jaloistaan tarkka poni ei muistuta vähimmässäkään määrin sitä laiskiaista, joka ruunikko yleensä on. Vursti on tekniseltä osaamiseltaan paljon kyvykkäämpi kuin hyppykapasiteetiltaan - 100cm radalla ja maastossa -, ja reipastuneella Vurstilla hyppääminen on ilo.
Poni on täysin maastovarma, muttei erikoisen reipas maastoilija. Täydellinen hölkyttelyponi, mutta jos on vailla reipasta maastoratsua kannattaa jättää Vursti välistä.
Kisapaikoilla Vursti käyttäytyy moiteettomasti. Ori on vieraskorea, eikä kukaan uskoisi, että kisapaikkojen kullanmurunen on kotona yksi ärsyttävä jekkuponi. Käsihevsalueellakin ori kävelee nätisti taluttajansa vieressä, ei laahaa perässä tai koeta kiskoa itseään vapaaksi.
Verryttelyissä ori toimii paremmin kuin koskaan kotona, eikä ponin kanssa ole mitään ongelmia. Suorituksen aikana saa olla tarkempi, sillä esiintymistä rakastava, itserakas poni sortuu helposti ylisuorittamiseen. Vursti ei tiedä mitään parempaa kuin parrasvalojen loisteessa paistattelu, ja ruunikko ottaakin aina kaiken ilon irti esiintymisestä. Vursti on karismaattinen, näyttävä kilpaponi, joka tekee hyvää tulosta kun sen esiintymishalua saa pidettyä kurissa.
Poniori on kotona laiska alisuorittaja, kepposmaakari ja maanvaiva, kisoissa taas todella näyttävä suorittaja. Vursti on vieraskorea ja pöyhkeilevä tapaus, jota manaa kotona ja ylistää heti, kun lähdetään kotitien postilaatikoita pidemmälle.
Karsinassa odottava poni saattaa näyttää iloisen uteliaalta, mutta se mielikuva romuttuu saman tien, kun Vursti yrittää karata karsinastaan. Ori hoidetaan joka kerta kiinni sidottuna, mieluiten käytävällä ketjuihin laitettuna, ettei poni pääse tekemään turhan paljoa tihutöitä. Mikään ei välty Vurstin ahnailta poninhampailta, jos ruunikolla on tarpeeksi tilaa olla ja pureskella kaikkea mitä eteen sattuu - ja ihan kirjaimellisesti kaikkea. Vursti syö loimet, harjat, hoitajansa hiukset ja vaatteet, nahkaosat, kerran poni koetti mutustella tallikissan hännä parempiin suihin. Vursti syö myös päällään olevat loimet ja varusteet sekä kavereiden takit, jos tarpeeksi lähelle pääsee. Herkkupalat annetaan aina ruokakippoon, ettei poni opi näykkimään tosissaan. Kun karkailu- ja näykkimistaipumuksen jättää huomiota, Vursti on simppeli hoitaa. Kaikki hoitotoimenpiteet, varustaminen, eläinlääkärin ja kengittäjän käynnit sujuvat rutiinilla, ja jos ponia malttaa paijata Vursti on oloonsa tyytyväinen.
Kun Vurstia taluttaa, saa olla tarkkana ponin konnankoukkujen suhteen. Ori vaikuttaa perässä kiskottavalta mallilta, mutta ruunikko saattaa tehdä äkkipyrähdyksen tai kiskaista itsensä irti halutessaan vapauteen. Jämäkällä komentamisella ja nopeilla reaktioilla pärjää pitkälle.
Vursti on ongelmaton lastata ja purkaa, ongelma on matkustaminen. Poni ei stressaa matkantekoa, mutta inhoaa ahtautta ja paikoillaan seisomista. Koko matka ja se aika, jonka poni joutuu kopissa odottamaan on yhtä kiljumista ja seinien potkimista.
Ratsuna poni on laiska alisuorittaja, joka ei halua ja jota ei kiinnosta. Kotikentällä Vursti on yhtä työintoinen kuin sossupummi työnhaussa. Oria ei kiinnosta tehdä töitä tai miellyttää ratsastajaansa, joten jos ponilta ei vaadi mitään se ei myöskään tee mitään. Kun ruunikon pakottaa työntekoon meno on laiskaa ja vetelää, Vurstin liikkeet ovat tahmeat ja maahan sidotut eikä yritystä ole nimeksikään yhtään minkään asian suhteen. Ponin herkistäminen ja virkummaksi saaminen on hyvin hankalaa, eikä onnistu juuri koskaan - Vursti laiskottelee kotona ja tekee asioita vasta vieraassa paikassa ja yleisöä saadessaan.
Kuolupuolella Vursti hallitsee kaikki helppojen luokkien liikkeet, mitä ei uskoisi, kun katselee ponia, jolle jo askellajin sisäiset siirtymät tuntuvat olevan tuskaa. Vursti tarvitsee määrätietoisen, aktiivisen ratsastajan, joka ratsastaa joka askeleen vaikka viiteen kertaan jos (kun) on tarvis. Kun tehtävissä on tarpeeksi vaihtelevuutta Vursti yrittää hitusen enemmän, vaikka suurimman osan ajasta meno on laiskaa humputtelua. Parhaimmillaan poni on herkkä, työintoinen kouluponi, mutta yleensä tästä jäädään aika kauas.
Rata- ja maastoesteillä poni on aivan samanlainen; laiska. Vursti ei pelkää yhtäkään estettä tai johdetta, edes niitä kauhistuksia, joiden lähelle muut hevoset eivät suostu menemään. Poni tekee kuitenkin laiskoja, veteliä hyppyjä, koluuttelee kohtuuttoman paljon ja välillä juoksee esteen ohi, kun ei viitsi hypätä. Ratsuponi harvemmin kieltää, se on turhan vaivalloista. Taitava ratsastaja saa ponin innostumaan hyppäämisestä, ja kun Vursti alkaa tehdä töitä ori on kuin eri poni. Herkkä, nopeasti reagoiva ja jaloistaan tarkka poni ei muistuta vähimmässäkään määrin sitä laiskiaista, joka ruunikko yleensä on. Vursti on tekniseltä osaamiseltaan paljon kyvykkäämpi kuin hyppykapasiteetiltaan - 100cm radalla ja maastossa -, ja reipastuneella Vurstilla hyppääminen on ilo.
Poni on täysin maastovarma, muttei erikoisen reipas maastoilija. Täydellinen hölkyttelyponi, mutta jos on vailla reipasta maastoratsua kannattaa jättää Vursti välistä.
Kisapaikoilla Vursti käyttäytyy moiteettomasti. Ori on vieraskorea, eikä kukaan uskoisi, että kisapaikkojen kullanmurunen on kotona yksi ärsyttävä jekkuponi. Käsihevsalueellakin ori kävelee nätisti taluttajansa vieressä, ei laahaa perässä tai koeta kiskoa itseään vapaaksi.
Verryttelyissä ori toimii paremmin kuin koskaan kotona, eikä ponin kanssa ole mitään ongelmia. Suorituksen aikana saa olla tarkempi, sillä esiintymistä rakastava, itserakas poni sortuu helposti ylisuorittamiseen. Vursti ei tiedä mitään parempaa kuin parrasvalojen loisteessa paistattelu, ja ruunikko ottaakin aina kaiken ilon irti esiintymisestä. Vursti on karismaattinen, näyttävä kilpaponi, joka tekee hyvää tulosta kun sen esiintymishalua saa pidettyä kurissa.
» Sukutaulu «
ii. Halbgott EVM old, 165cm, trn ie. Schöne Galathée EVM conn, 137cm, rnkm ei. Crash the Wedding EVM xx, 162cm, rt ee. Bootylicious Bride EVM nf, 135cm, vkk |
iii. Rheingold
EVM old, 166cm, rt iie. Bluthochzeit EVM old, 162cm, trn iei. Kortzfleisch EVM conn, rnvkk, 136cm iee. The Greek Passion EVM conn, 134cm, rn eii. On Bended Knee EVM xx, 163cm, prt eie. Boom the Groom EVM xx, 160cm, rt eei. Cheeseburger in Paradise EVM nf, 137cm, vkk eee. Bride Boo-Boo EVM nf, 135cm, rt |
» Jälkeläiset «
Vursti on tarjolla jalostukseen. Astutuksista voi kysellä sähköpostitse.
rotu-skp. Varsan nimi
s. 00.00.0000 e. Emän nimi om. VRL-00000 |
rotu-skp. Varsan nimi
s. 00.00.0000 e. Emän nimi om. VRL-00000 |
rotu-skp. Varsan nimi
s. 00.00.0000 e. Emän nimi om. VRL-00000 |
» Kilpailukalenteri «
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset, voitot lihavoitu.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
Kilpailut jaettu omille sivuilleen lajeittain, klikkaa auki.
» Valmennukset «
01.06.2016 estevalmennus, valmensi Jannica
Todella näyttävä ratsuponiori lompsi tasaisen varmasti Adinan kentälle mori selässään. Oli hauska nähdä nainen välillä poniratsastajana, hän kun vieraili yleensä Adinassa isojen ratsujen kanssa. Päästin heidät samantien verryttelemään puomeilla ja muutamalla pienellä ristikolla. Ori oli tänään kuuliainen, vaikka se kompuroikin välillä puomeilla, ei kai oikein jaksaneet näin pienet esteet häntä kiinnostaa. Onneksi mori oli hyvin tilanteen tasalla ja auttoi ponin takaisin tasapainoon. Korotin esteet kahdeksi 60cm pystyksi, jotka tultiin sarjana ja jäin tarkkailemaan suoritusta etäämmälle. Jouduin muutaman kerran korjaamaan lähestymisissä joko morin tietä tai istuntaa, jotta hyppyihin saatiin sopiva rytmi päälle ja alastulot tasaisemmiksi istunnan suhteen. Pian hypyt hipoivatkin jo täydellisyyttä!
Annoin ratsukon ravailla ja laukkailla hetken, sillä välin kun aloin kokoamaan kentän keskellä pidempää rataa. Vursti alkoi ilmeisesti innostua esteistä, vaikka sitä oli kyllä ulospäin todella vaikea huomata, mori kuitenkin varmasti tunsi poninsa paremmin. Ratsukko sai hypätä koko radan ensin este esteeltä, jonka jälkeen ohjasin heidät radan alkuun ja mori ohjasi orin ekalle esteelle. Lähestyminen meni tällä kertaa hyvin ja hypystä tuli pehmeä. Toisella esteellä mori ei kuitenkaan ollut tarpeeksi topakkana, vaan ori kompuroi esteen yli pudottaen muutaman puomin. Valitettava takaisku ei kuitenkaan haitannut menoa, vaan kävin nostamassa puomit ylös ja tarkkailin samalla loppuradan suoritusta.
- Lyhennä vähän ohjaa ja katse eteen eikä alas! komensin turhautuneena siihen, että sain samasta asiasta sanoa useamman kerran.
Mori nyökkäsi ja teki parhaansa mukaan töitä seuraavalla kerralla.
- Nyt meni jo paljon paremmin! kehuin.
Muutaman kerran radan ylitettyään vielä päästin ratsukon ansaitulle pesulle ja levolle.
04.06.2014 estevalmennus, valmensi yaren
Vurstin kanssa olimmekin jo vanhoja tuttuja, olihan mori-mori tuonut sen minulle jo kertaalleen näytettäväksi. Jos viime kerta sujui enemmän kuin hyvin ja mori-mori oli saanut ihmetellä, miten hyvin poni olikaan mennyt, meno tuntui vain paranevan. Vurstista alkoi selvästi karsisemaan jo ne suurimmat paheet ja vaikka niitä varmasti vielä löytyikin aina silloin tällöin ratsastaessa, ori ei selvästikään halunnut tuoda huonoja puoliaan esille minun nähteni. Alkuverryttelyt kaksikko meni kaikessa rauhassa ja päätinkin alkaa kokoilemaan esterataa sillä aikaa, kun heillä oli lämmittelyt vielä menossa. Pientä laiskuutta tuntui olevan ilmassa, mutta olisihan se ollut jo ihan liian helppoa, että Vursti olisi päästänyt meidän liian helpolla. Lämmittelyesteenä toimi vaille metrin korkuinen pysty, jonka Vursti tuli korva hörössä sopivan tahdikkaassa laukassa. Toisella kerralla orille tuli ilmeisesti pieni tahaton horjahdus ja ylin puomi oli vähällä pudota alas, mutta tällä kertaa selvittiin pelkällä kolahduksella. Koska ratsukko vaikutti siltä, ettei tällä yksittäisellä esteellä tarvinnut takertua mihinkään yksityiskohtaan sen kummemmin, päätin laittaa heidät melkoisen nopeaa tahtia varsinaiselle radalle. Vaikka Vursti tuntuikin melkoisen tahmaiselta liikkeissään ja vaikutti siltä, että vauhti hiipuisi kohta tykkänään, mori-mori oli selvästi oppinut viimeisimmästä valmennuksestamme sen, miten tätä ponia tuli ajaa. Taidokkaasti pohjeapuja käyttäen ja istuntoansa huomioiden kaksikko kiisi esteiden yli kerta toisensa jälkeen ja minulle jäi tehtäväksi kommentoida vain silloin tällöin satunnaisia korjausohjeita. Mori-mori ei tuntunut tajuavan enää mistään mitään, hän oli ilmeisesti niin hämmentynyt Vurstin pitkään piilevistä lahjoista. Olihan se kieltämättä mukava tunne, kun sai olla avittamassa siinä, että poni ja ratsastaja alkoivat saavuttaa saman aaltopituuden.
03.06.2014 kouluvalmennus, valmensi Riitsu
Tänään valmennettavakseni saapui jälleen mori-mori, mutta ratsuna oli tällä kertaa ratsuponi ori Vursti. Kouluvalmennuksen taso oli helppo A, joten aloitimme sen keskikäynnin kokoamisella sekä lisatyllä käynnillä. Noita ratsukon täytyi tehdä vuorotellen lyhyillä sivuilla ja pitkillä sivuilla lisättyä käyntiä. Vursti on kuulemma todella laiska eikä tee mitään ellei ole pakko - no nyt on pakko. mori-mori sai orin kokoamaan käynnin sekä lisäämään sen pituutta. Ravissa askelten pituuden lisääminen oli hieman hakusessa, mutta pitkän (20min) työskentelyn jälkeen saatiin lisätty ravikin sujumaan jotenkin. Seuraavaksi olisi ollut vuorossa pohkeenväistö ravissa, mutta Vursti päätti jumahtaa paikalleen ja liikkua vain eteenpäin, ei yhtään sivulle. Päätimme sittenkin kokeille normaalisti laukkaamista uralla, josta piti siirtyä kokorata leikkaa tehtävälle ja vaihtaa laukka ravin kautta. Vurtsi innostui laukkaamisesta, joten se onnistui hyvin. mori-mori osasi antaa orille oikeat avut juuri oikeaan aikaan. Laukan vaidoissakaan ei ollut selvästi mitään vaikeaa, koska ori vaihtoi sen todella hyvin ravin kautta. Muutamaan onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa. Loppukäyntien aikana ratsukko teki avo- ja sulkutaivutuksia, joiden jälkeen he kävelivät muutaman kierroksen löysin ohjin.
02.06.2014 estevalmennus, valmensi rebely
Unisen oloinen Vursti sekä sen ratsastaja odottivat minua kentällä. Aluverryttelyt oli jo tehty ja vuorossa olisi huomisiin kisoihin valmistautuminen. Harjoitusrata sisälsi 90-100 senttisiä esteitä 5 kappaletta. Ensimmäinen este oli pystyeste, sen jälkeen seurasi käännös vasemmalle ja hyppy pitkällä sivulla olevan vesiesteen yli. Vesiesteestä Vurstin olisi ponnistettava yhden pystyesteen ja sianselän yli, joiden välissä oli kaksi laukka-askelta. Viimeinen este oli matalampi okseri, joka sijaitsi kentän keskellä. Vursti tuli ensimmäiselle esteelle laiskalla laukalla ja juuri ja juuri ylitti sen ilman pudotusta. Kehotin ratsastajaa antamaan enemmän pohjetta, jotta Vursti heräisi hieman. Vesiesteen puomi pääsi tipahtamaan ja se molskati veteen saaden oriin liikettä. Se laukkasi pystyesteelle ja ponnisti yli parikymmentä senttiä korkeammalta kuin tarvittiin. Laukka-askeleet osuivat kohdalleen ja Vursti ylitti myös sianselän onnistuneesti. Kehuin ratsukkoa hyvästä suorituksesta ja päästin heidät loppuverryttelemään.
Todella näyttävä ratsuponiori lompsi tasaisen varmasti Adinan kentälle mori selässään. Oli hauska nähdä nainen välillä poniratsastajana, hän kun vieraili yleensä Adinassa isojen ratsujen kanssa. Päästin heidät samantien verryttelemään puomeilla ja muutamalla pienellä ristikolla. Ori oli tänään kuuliainen, vaikka se kompuroikin välillä puomeilla, ei kai oikein jaksaneet näin pienet esteet häntä kiinnostaa. Onneksi mori oli hyvin tilanteen tasalla ja auttoi ponin takaisin tasapainoon. Korotin esteet kahdeksi 60cm pystyksi, jotka tultiin sarjana ja jäin tarkkailemaan suoritusta etäämmälle. Jouduin muutaman kerran korjaamaan lähestymisissä joko morin tietä tai istuntaa, jotta hyppyihin saatiin sopiva rytmi päälle ja alastulot tasaisemmiksi istunnan suhteen. Pian hypyt hipoivatkin jo täydellisyyttä!
Annoin ratsukon ravailla ja laukkailla hetken, sillä välin kun aloin kokoamaan kentän keskellä pidempää rataa. Vursti alkoi ilmeisesti innostua esteistä, vaikka sitä oli kyllä ulospäin todella vaikea huomata, mori kuitenkin varmasti tunsi poninsa paremmin. Ratsukko sai hypätä koko radan ensin este esteeltä, jonka jälkeen ohjasin heidät radan alkuun ja mori ohjasi orin ekalle esteelle. Lähestyminen meni tällä kertaa hyvin ja hypystä tuli pehmeä. Toisella esteellä mori ei kuitenkaan ollut tarpeeksi topakkana, vaan ori kompuroi esteen yli pudottaen muutaman puomin. Valitettava takaisku ei kuitenkaan haitannut menoa, vaan kävin nostamassa puomit ylös ja tarkkailin samalla loppuradan suoritusta.
- Lyhennä vähän ohjaa ja katse eteen eikä alas! komensin turhautuneena siihen, että sain samasta asiasta sanoa useamman kerran.
Mori nyökkäsi ja teki parhaansa mukaan töitä seuraavalla kerralla.
- Nyt meni jo paljon paremmin! kehuin.
Muutaman kerran radan ylitettyään vielä päästin ratsukon ansaitulle pesulle ja levolle.
04.06.2014 estevalmennus, valmensi yaren
Vurstin kanssa olimmekin jo vanhoja tuttuja, olihan mori-mori tuonut sen minulle jo kertaalleen näytettäväksi. Jos viime kerta sujui enemmän kuin hyvin ja mori-mori oli saanut ihmetellä, miten hyvin poni olikaan mennyt, meno tuntui vain paranevan. Vurstista alkoi selvästi karsisemaan jo ne suurimmat paheet ja vaikka niitä varmasti vielä löytyikin aina silloin tällöin ratsastaessa, ori ei selvästikään halunnut tuoda huonoja puoliaan esille minun nähteni. Alkuverryttelyt kaksikko meni kaikessa rauhassa ja päätinkin alkaa kokoilemaan esterataa sillä aikaa, kun heillä oli lämmittelyt vielä menossa. Pientä laiskuutta tuntui olevan ilmassa, mutta olisihan se ollut jo ihan liian helppoa, että Vursti olisi päästänyt meidän liian helpolla. Lämmittelyesteenä toimi vaille metrin korkuinen pysty, jonka Vursti tuli korva hörössä sopivan tahdikkaassa laukassa. Toisella kerralla orille tuli ilmeisesti pieni tahaton horjahdus ja ylin puomi oli vähällä pudota alas, mutta tällä kertaa selvittiin pelkällä kolahduksella. Koska ratsukko vaikutti siltä, ettei tällä yksittäisellä esteellä tarvinnut takertua mihinkään yksityiskohtaan sen kummemmin, päätin laittaa heidät melkoisen nopeaa tahtia varsinaiselle radalle. Vaikka Vursti tuntuikin melkoisen tahmaiselta liikkeissään ja vaikutti siltä, että vauhti hiipuisi kohta tykkänään, mori-mori oli selvästi oppinut viimeisimmästä valmennuksestamme sen, miten tätä ponia tuli ajaa. Taidokkaasti pohjeapuja käyttäen ja istuntoansa huomioiden kaksikko kiisi esteiden yli kerta toisensa jälkeen ja minulle jäi tehtäväksi kommentoida vain silloin tällöin satunnaisia korjausohjeita. Mori-mori ei tuntunut tajuavan enää mistään mitään, hän oli ilmeisesti niin hämmentynyt Vurstin pitkään piilevistä lahjoista. Olihan se kieltämättä mukava tunne, kun sai olla avittamassa siinä, että poni ja ratsastaja alkoivat saavuttaa saman aaltopituuden.
03.06.2014 kouluvalmennus, valmensi Riitsu
Tänään valmennettavakseni saapui jälleen mori-mori, mutta ratsuna oli tällä kertaa ratsuponi ori Vursti. Kouluvalmennuksen taso oli helppo A, joten aloitimme sen keskikäynnin kokoamisella sekä lisatyllä käynnillä. Noita ratsukon täytyi tehdä vuorotellen lyhyillä sivuilla ja pitkillä sivuilla lisättyä käyntiä. Vursti on kuulemma todella laiska eikä tee mitään ellei ole pakko - no nyt on pakko. mori-mori sai orin kokoamaan käynnin sekä lisäämään sen pituutta. Ravissa askelten pituuden lisääminen oli hieman hakusessa, mutta pitkän (20min) työskentelyn jälkeen saatiin lisätty ravikin sujumaan jotenkin. Seuraavaksi olisi ollut vuorossa pohkeenväistö ravissa, mutta Vursti päätti jumahtaa paikalleen ja liikkua vain eteenpäin, ei yhtään sivulle. Päätimme sittenkin kokeille normaalisti laukkaamista uralla, josta piti siirtyä kokorata leikkaa tehtävälle ja vaihtaa laukka ravin kautta. Vurtsi innostui laukkaamisesta, joten se onnistui hyvin. mori-mori osasi antaa orille oikeat avut juuri oikeaan aikaan. Laukan vaidoissakaan ei ollut selvästi mitään vaikeaa, koska ori vaihtoi sen todella hyvin ravin kautta. Muutamaan onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa. Loppukäyntien aikana ratsukko teki avo- ja sulkutaivutuksia, joiden jälkeen he kävelivät muutaman kierroksen löysin ohjin.
02.06.2014 estevalmennus, valmensi rebely
Unisen oloinen Vursti sekä sen ratsastaja odottivat minua kentällä. Aluverryttelyt oli jo tehty ja vuorossa olisi huomisiin kisoihin valmistautuminen. Harjoitusrata sisälsi 90-100 senttisiä esteitä 5 kappaletta. Ensimmäinen este oli pystyeste, sen jälkeen seurasi käännös vasemmalle ja hyppy pitkällä sivulla olevan vesiesteen yli. Vesiesteestä Vurstin olisi ponnistettava yhden pystyesteen ja sianselän yli, joiden välissä oli kaksi laukka-askelta. Viimeinen este oli matalampi okseri, joka sijaitsi kentän keskellä. Vursti tuli ensimmäiselle esteelle laiskalla laukalla ja juuri ja juuri ylitti sen ilman pudotusta. Kehotin ratsastajaa antamaan enemmän pohjetta, jotta Vursti heräisi hieman. Vesiesteen puomi pääsi tipahtamaan ja se molskati veteen saaden oriin liikettä. Se laukkasi pystyesteelle ja ponnisti yli parikymmentä senttiä korkeammalta kuin tarvittiin. Laukka-askeleet osuivat kohdalleen ja Vursti ylitti myös sianselän onnistuneesti. Kehuin ratsukkoa hyvästä suorituksesta ja päästin heidät loppuverryttelemään.
» Päiväkirja «
00.00.0000, kirjoitti Kirjoittaja
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vestibulum ullamcorper neque lacus. Fusce tristique orci et magna imperdiet, lacinia pharetra elit venenatis. Pellentesque hendrerit sagittis sapien, a fermentum felis fermentum nec. Nunc vitae hendrerit neque, convallis lacinia quam. Praesent euismod leo varius magna pharetra, et tristique sem volutpat. Sed ornare, metus id porttitor consectetur, tellus velit pulvinar ante, nec dapibus elit sem non libero. Donec gravida commodo libero. Fusce lacinia convallis pulvinar. Mauris vitae mi mi. Pellentesque pretium, nulla at placerat tempor, libero nisi molestie sapien, vel scelerisque tortor nunc sed enim.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vestibulum ullamcorper neque lacus. Fusce tristique orci et magna imperdiet, lacinia pharetra elit venenatis. Pellentesque hendrerit sagittis sapien, a fermentum felis fermentum nec. Nunc vitae hendrerit neque, convallis lacinia quam. Praesent euismod leo varius magna pharetra, et tristique sem volutpat. Sed ornare, metus id porttitor consectetur, tellus velit pulvinar ante, nec dapibus elit sem non libero. Donec gravida commodo libero. Fusce lacinia convallis pulvinar. Mauris vitae mi mi. Pellentesque pretium, nulla at placerat tempor, libero nisi molestie sapien, vel scelerisque tortor nunc sed enim.